”Enkelit olivat puhtaita ja aineettomia muotoja” – Tuomas Akvinolaisen enkelifilosofiset kirjoitukset julkaistaan suomeksi

1200-luvulla elänyt teologi ja filosofi Tuomas Akvinolainen oli aikansa suurin ajattelija, jonka sanomiset kiinnostavat tutkijoita edelleen. Hänen pääteoksensa Summa Theologiae pitää sisällään myös pohdintaa enkeleistä.

Keskeinen osa Akvinolaisen enkeleitä käsitteleviä tekstejä (kvestiot eli kysymykset 50–64 ja 107) julkaistaan tällä tietoa ensi keväänä nimellä Enkelit ja filosofia. Tekstien suomentaja on eläkeellä oleva uskonnonfilosofian professori ja keskiajan tutkija Reijo Työrinoja.

– Kirja ei ole kovin populaari, eikä siitä ehkä ole hartauskirjaksi, sillä sen lukeminen vaatii filosofista mielenlaatua, Työrinoja sanoo.

Kirjassa käsitellään muun muassa enkeleiden olemusta ja liikeoppia sekä enkeleiden suhdetta aineellisiin kappaleisiin.

– Akvinolaiselle enkelit olivat puhtaita ja aineettomia muotoja. Jokainen niistä on paitsi yksilö myös oma lajinsa. Enkelit muodostavat yhteisöjä, enkelihierarkioita. Mitä ylempänä hierarkiassa enkeli on, sitä vähemmän sillä on käsitteitä, sillä se on täydellinen omalla paikallaan ja ymmärtää kaiken, mitä juuri sen tarvitsee ymmärtää.

Työrinojan mukaan Akvinolaisen ja muiden keskiajan filosofien enkelipohdinnat olivat eräänlaisia ajatuskokeita. Oletettiin ihmisen kaltaisia mutta häntä ylempiä ja täydellisempiä mahdollisia olentoja ja pääteltiin loogisesti, mitä tästä käsitteellisesti seuraa. Nykyisin esimerkiksi moderni fysiikka noudattaa samansuuntaista metodia.

– Enkeleiden esimerkiksi arveltiin voivan liikkua epäjatkuvasti eli ajateltiin, että ne ovat ensin yhdessä paikassa ja sitten toisessa ilman, että ne käyvät välillä olevissa paikoissa.

Tuomas Akvinolaisen logiikan mukaan enkeleitä oli oltava, sillä ihmisen ja Jumalan väliin tarvittiin ikään kuin ”puuttuva rengas” – luominen kun sisälsi kaiken mahdollisen, myös ihmistä täydellisemmät mutta Jumalaa alemmat olennot.

Mikkelinpäivän (4.10.) tunnelmissa, Reijo Työrinoja, enkeleitä, onko heitä?

– Ehkä on. Jos olisin katolilainen ja tomisti [katolisen kirkon virallisen opin kannattaja], vastaisin, että totta kai. Mutta luterilainen voi uskoa enkeleihin ja olla agnostikko. Kyse on mahdollisten asioiden tahtomisesta ja toivomisesta. Niinpä vastaan, että koska on loogisesti mahdollista, että on olemassa enkelien kaltaisia olentoja, niin voin toivoa, että niitä olisi.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Kirkon viestintää ja Yleä voi kiittää alttiudesta kehittää radiokirkkoja
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Mikä seurue kukat käsissään? – Katso myös edellisen kuvan ratkaisu

Ei näytettäviä viestejä