Kirkolliskokous käsitteli keskiviikkona edustaja-aloitetta kummiuden vaatimusten keventämisestä niin, että kastettavalle riittäisi yksi kirkkoon kuuluva, kastettu ja konfirmoitu kummi. Jo nyt yksi kummi sallitaan kirkkoherran luvalla, mikäli vanhemmat eivät löydä lapselle kahta kummia. Aloitteen on allekirjoittanut 27 kirkolliskokousedustajaa.
Aloite päätettiin lähettää yleisvaliokuntaan. Sitä ennen käytiin vilkas keskustelu.
Ensimmäisen puheenvuoron käytti Sami Ojala. Hän oli laskenut, että kummiuden vaatimusten höllentäminen voisi tuoda kirkolle jopa 656 uutta kastettavaa vuodessa.
Ojalan laskelma perustuu viime vuoden syntyvyys- ja kastetilastoihin sekä Kirkon tutkimuskeskuksen kastekyselyssä saatuihin tietoihin kastamatta jättämisen syistä.
Tämän vuoden helmikuussa toteutetun kyselyn mukaan kummien puute oli neljälle prosentille lapsensa kastamatta jättäneistä vanhemmista melko tai erittäin tärkeä syy sille, että lasta ei kastettu.
Suomessa syntyi viime vuonna 47 577 lasta, joista kastettiin 30 892. Kastamatta jäi siis 16 685 lasta. Tästä luvusta neljä prosenttia olisi 667 lasta. Koska Sami Ojala käytti laskelmassaan ennakkotietoa syntyneiden määrästä, hän päätyi lukuun 656.
Ojala korosti, että vaikka Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyn mukaan muut syyt jättää lapsi kastamatta ovat merkittävämpiä, ne ovat myös syitä, joihin kirkon on vaikeampi vaikuttaa. Kummien puuttuminen on ongelma, jonka kirkolliskokous voi ratkaista.
”Pohjimmiltaan kyse ei ole kummi-instituutiosta vaan kastekriisistä”
Monissa puheenvuoroissa tuettiin Ojalaa.
– Jos neljä prosenttia on saatavissa plussaa, kyllä se nyt kannattaa talteen ottaa, Jouko Jääskeläinen sanoi.
– Muistutan hyvästä paimenesta, jolle yksi prosentti oli riittävästi, Mirjami Mäntymaa totesi.
Johanna Lumijärvi sanoi, että kummiuden vaatimusten höllentämisessä ei ole kysymys vain hallinnollisesta asiasta. Hän esitti, että asia lähetettäisiin perustevaliokuntaan.
Janne Kaisanlahti sanoi pitävänsä hienona sitä, että asia herättää huolta ja keskustelua.
– Kun kuuntelee puheenvuoroja, niin pohjimmiltaan kyse ei ole kummi-instituutiosta vaan kastekriisistä. Siitähän tämä huolemme kumpuaa, että yhä useammat vanhemmat haluavat jättää lapsensa kasteen armosta osattomiksi.
Kirkolliskokousedustaja, Savonlinnan seurakunnan kirkkoherra Sammeli Juntunen esitti, että aloite hylättäisiin. Juntusen mukaan kahden kummin vaatimuksen höllentäminen ei toisi lisää kastettavia mutta heikentäisi kummi-instituutiota.
– Tähän ei pidä lähteä. Pitää puuttua ideologisiin syihin. Nykyisin jo jos joku ei löydä kuin yhden kummin, niin se on erittäin helppo asia ratkaista. Minulle tulee pyyntöjä joka kuukausi, ja annan aina luvan siihen, Juntunen sanoi.
Aiemmin salissa aloitetta oli perusteltu myös kirkkoherran työmäärän vähentämisellä, kun asiaan liittyvä byrokratia vähenisi. Sammeli Juntunen arvioi, että kummiuden vaatimusten höllentäminen vähentäisi kirkkoherran työtä noin 20 sekuntia kuukaudessa.
Pauli Niemelä kannatti Juntusen esitystä ja kehotti kirkolliskokousedustajia vastuullisuuteen.
– Vastuullisuus tarkoittaisi, että laittaisimme taitomme, osaamisemme ja aikamme niiden todellisten syiden löytämiseen ja poistamiseen.
Keskustelun päätteeksi äänestettiin aloitteen hylkäämisestä Juntusen esityksen mukaisesti. Aloitteen käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 72–35.
Puhetta johtanut kirkolliskokouksen 2. varapuheenjohtaja Johannes Leppänen ehdotti, ettei lausunnon pyytämisestä perustevaliokunnalta Johanna Lumijärven esityksen mukaisesti äänestettäisi, vaan asia päätettäisiin. Hyväksyvien huutojen saattelemana näin toimittiin.
Aloite etenee yleisvaliokuntaan.
Oikaisu: Uutista korjattu 8.5. kello 18.50. Aloitetta ei lähetetty perustevaliokuntaan vaan yleisvaliokuntaan. Perustevaliokunta antaa asiasta lausunnon.
Kuva: Pasi Leino. Arkkipiispa Tapio Luoma tervehti edustaja Katri Korolaisen ja Janne Keräsen kolmen viikon ikäistä vauvaa kirkolliskokouksessa tiistaina.
Lue myös:
Kysely: Perinteet ja kummit ovat Suomessa tärkeimmät syyt kastaa lapsi kirkon jäseneksi
Uutisessee: Kääntymiskasteesta voi tulla uusi normaali ja rippikoulusta yhä useammin lähetystyötä
Kirkko helpottaa 15 vuotta täyttäneiden kasteen saamista rippikoulun alkuvaiheessa
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.