Kokemäen kirkon puolesta on tehty adressi, jossa kerrotaan olevan tällä hetkellä noin 2 300 allekirjoittajaa. Adressissa vaaditaan Kokemäen kirkon säilyttämistä ennallaan:
”Kokemäen kirkko sisätiloineen on suojeltu kirkkolain 14:5 §:n mukaan. Satakuntaliitto on merkinnyt Kokemäen kirkon ympäristöineen maakunnallisesti arvokkaaksi ja kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi. Tästä huolimatta Kokemäen seurakunta suunnittelee kirkon muuttamista monitoimitilaksi tai oleskelu- ja kokoustiloiksi. Vastustamme tätä hanketta.”
Adressi luovutetaan seurakunnan edustajille keskiviikkona 7.5. seurakuntakeskuksessa. Sen toimeenpanija, eläkkeellä oleva rakennustarkastaja Ensio Asikainen valvoi kirkkoa oman toimen ohella, kun siihen tehtiin perusteellinen korjaus 1967.
Hän kertoo, että adressiin on kerätty nimiä eri puolilla Kokemäkeä. Asikainen kokee, että seurakuntalaisilta on salattu tietoja suunnitelmista Kokemäen kirkon tilan muuttamiseksi.
– Haluan säilyttää kirkon sellaisena kuin se on, ettei sitä turmeltaisi. Kirkko on luettu Satakunnan kauneimpiin. Sen akustiikka voisi kärsiä. Kirkon sisäpuoli muuttuisi täysin. Ei sinne saa mitään monitoimitiloja tehdä.
Asikaisen mukaan yli 90 prosenttia henkilöistä, joilta hän on pyytänyt adressiin nimeä, on allekirjoittanut. Moni olisi hänen mukaansa myös valmis eroamaan kirkon jäsenyydestä, jos seurakunnan kirkkoa muutetaan.
– Se olisi katastrofi seurakunnalle.
– Kirkkoherrahan tämän koko ruljanssin on pannut alkuun.
Asikaisen mielestä kaksi pappilaa voidaan myydä, mutta kirkko ja seurakuntakeskus pitää säilyttää. Leirikeskus voidaan hänen mukaansa joutua myymään myöhemmässä vaiheessa.
– Olen hölmistynyt sen suhteen, millä periaatteella nimiä adressiin on kerätty, vaikka kansalaistoiminta on kunnioitettavaa. Mutta tuntuu, että todellisuuskäsitys ei ole ihan ollut läsnä adressin laatijoilla, Kokemäen kirkkoherra Hannu Tomperi kommentoi.
Hän toteaa, että suunnitelmat ovat vasta ideavaiheessa.
– Asia on muutaman seurakuntalaisen johdosta tarkoituksellisesti käsitetty väärin. Meillä ei ole mitään päätöksiä, että kirkko muuttuisi joksikin muuksi kuin se on eikä sellaista tarkoitusta ole. On vain puhuttu siitä, voisiko kirkkoa käyttää laajemmin seurakunnan toimintaan. Kun tarkastellaan ylipäänsä vanhoja kirkkoja, asia pitäisi nähdä niin, että kirkon käyttö on parasta rakennussuojelua. On haettu sitä, että kirkon käyttöastetta voitaisiin nostaa kahdesta päivästä seitsemään päivään viikossa, Tomperi painottaa.
Tomperi itse olisi kirkkoon tehtävien muutosten kannalla. Seurakuntien etu on hänen mukaansa se, että mitä vähemmissä kiinteistöissä pystytään toimimaan, sitä vähemmän menee niihin rahaa. Kokemäellä saattaisi olla mahdollista luopua seurakuntakeskuksesta, jos kirkosta saataisiin osin korvaavaa tilaa.
Kirkkoherra selvittää tilanteen taustaa: Kokemäen kirkon kunnostussuunnittelu alkoi jo vuonna 2009. Silloin todettiin, että kirkon sisätila on aika nuhjuinen ja kolkko väritykseltään. Tuolloin arkkitehti teki muun muassa värityssuunnitelman, jonka tarkoituksena olisi palauttaa 1800-väritystä osittain. Tämän jälkeen on ollut pitkä tuumaustauko, koska seurakunnan johdossa on ollut muutoksia. Viime keväänä on laadittu seurakunnan kiinteistöstrategia.
– Kokemäen seurakunnan jäsenmäärä pienenee voimakkaasti. Yhdistettynä siihen, meillä on massiivinen vanhojen peruskorjaamattomien kiinteistöjen kanta.
Tomperin mukaan kiinteistöstrategiassa lähdetään siitä, että pitäisi päästä eroon vajaakäyttöisistä kiinteistöstä. Strategiassa on ollut parikin erilaista alustavaa suunnitelmaa. Siihen on liittynyt pohdinta siitä, voidaanko kirkkoa mukauttaa esimerkiksi poistamalla joitakin penkkejä ja korvaamalla ne tuoleilla niin että kirkossa voisi olla myös muuta toimintaa kuin jumalanpalveluksia ja toimituksia.
– Kirkon käytön monipuolistamisella pyritään kiinteistön säilyttämiseen toiminnollisena yksikkönä ja turvaamaan kirkon käyttö myös tuleville sukupolville toimivana kiinteistönä – ja seurakunnan kokoontumispaikkana – kirkkona, Tomperi päättää.
Tekstissä kursiivilla oleva virke lisätty kello 17.30.