Eduskunta päätti viime perjantaina, että evankelis-luterilaiselle kirkolle maksettava rahoitus yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta ei kasva lähivuosina. Rahoitus oli alun perin sidottu indeksiin, mutta lainmuutoksen myötä sidos on purettu. Samalla myös ortodoksisen kirkon rahoituksen indeksikorotukset jäädytettiin.
Toimella hallitus pyrkii säästämään rahaa. Se ei ole yllättävää. Säästöihin on tähdätty jo kaksi hallituskautta. Vuonna 2013 silloinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi, että uudistuksia tehdään siten, että ”kaikkia sattuu”.
Kirkon saaman rahoituksen perusteena ovat muun muassa hautaustoimi, väestökirjanpito ja kirkkojen ylläpito.
Indeksikorotuksen jäädytys kirpaisi kirkkoa, mutta sen taloudelliset vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Vuosina 2017–2019 merkitys on kolme neljä miljoonaa euroa.
Siinä missä Kataisen ja Stubbin hallitukset saivat kritiikkiä saamattomuudesta, nykyistä Sipilän hallitusta on moitittu tempoilevasta päätöksenteosta.
Tämä päätös on viimeisin käänne kirkon rahoituskiemuroissa. Aiemmin seurakunnat saivat osan yhteisöverotuotoista, mutta raha jakautui epätasaisesti ja tuoton ennakointia pidettiin vaikeana. Kataisen hallitus puolsi rahoitusmallia, jossa kirkko saa vuodesta 2016 alkaen 114 miljoonaa euroa. Muutos sai ainakin monissa pienissä seurakunnissa sekä Kirkkohallituksessa myönteisen vastaanoton.
Iloa ei kestänyt kauan, sillä syksyllä julkistettu budjettiesitys vuodelle 2017 sisälsi rahoituksen indeksikorotuksen jäädyttämisen. Päätös vahvistettiin eduskunnan täysistunnon äänestyksessä viime perjantaina.
Toki kirkko pyrki haraamaan vastaan. Kirkkohallituksesta oltiin yhteydessä valtiovarainministeriin, ministeriön virkamiesjohtoon, kansanedustajiin ja eduskuntaryhmiin sekä käytiin hallintovaliokunnan kuulemisessa, kertoo kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Kirkkohallituksesta. Kirkkohallituksen myötävaikutuksella myös kirkolliskokous antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle painokkaan lausunnon indeksikorotusten jäädytyksiä vastaan.
Päätökseen vaikuttamistyöllä ei ollut merkitystä, mutta kirkko sai äänensä kuuluviin. Kaikki oppositiopuolueet kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon ja RKP:sta vihreisiin asettuivat kirkon puolelle. Marraskuussa Sari Essayah (kd) ja Ilkka Kantola (sd) perustelivat eduskunnassa seikkaperäisesti, kuinka rahalla ei tueta uskonnollista toimintaa vaan yhteiskunnallisten velvollisuuksien hoitoa. He painottivat, että jäädytys lisää kirkollisveroa maksavien taakkaa kirkon yhteiskunnallisista velvollisuuksista.
Valtio lipesi hiljan tehdystä sopimuksesta kirkon kanssa. Se ei ole tapauksessa olennaisinta. Kyse on lopulta siitä, miten kirkko nähdään osapuolena esimerkiksi tulevassa sote-uudistuksessa. Jos kirkko maksaa auliisti kaiken sen, mitä valtio ei maksa, miten paljon yhteiskunnallisia vastuita valtio kirkon kontolle asettaa?
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Kirkon indeksikorotusten jäädytys toteutumassa
Keskitalo: ”Kun valtion korvaus ei kasva, kirkon jäsenet maksavat erotuksen”
Valtion tukisumma kirkolle pysyy ennallaan
Yhteisöveron poistuminen repii aukkoja seurakuntien talouteen