Heinäveteläinen taiteilija Anna-Kaisa Kukkonen-Madi puhallutti lasiin lapsuudenmuistonsa Petrumajärvellä. Juupajoella avautuva näyttely on myös vetoomus puhtaan veden ja koskemattoman luonnon puolesta.
Juupajoella Korkeakosken rannalle yli sata vuotta sitten rakennettu kenkätehdas on nykyään kulttuuria ja ravintolapalveluita tarjoava Walleniuksen Wapriikki.
Etsiessään kesänäyttelylleen paikkaa lasitaiteilija Anna-Kaisa Kukkonen-Madi ihastui teollisuusmiljöön runsaaseen luonnonvaloon ja avariin tiloihin. Hänen ja viiden muun naisen näyttely avautuu vapriikissa 16. heinäkuuta.
Avajaisten alla taiteilija käärii teoksensa kuplamuoviin, sanomalehteen ja pahviin ja nostaa ne muovilaatikoissa autonperään. Jalustat hän pakkaa peräkärryyn.
Aamutuimaan alkava matka kotoa Heinävedeltä Juupajoelle on kutkuttava. Kun teokset on kuorittu esiin ja asetettu jalustoilleen, selviää, toimiiko suunnitelma.
Usein näyttelyarkkitehtuurissa on muutettava jotakin.
– Katselen valoa ja kokeilen, millainen asettelu luo tavoittelemani tunnelman. Läheisten pintojen värit ja materiaalit vaikuttavat nekin lopputulokseen.

JOKAINEN TILA antaa näyttelylle oman vivahteensa. Silti Kukkonen-Madi pyrkii siihen, että kokonaisuus välittää aina saman tunteen.
Sen, joka hänellä oli lapsena Petrumajärven rannalla, kun hän katseli selällä kelluvia salaperäisiä saaria. Mielessä ne avartuivat tutkimattomiksi maailmoiksi, joissa kaikki on mahdollista.
Lasi on kiehtonut Anna-Kaisa Kukkonen-Madia siitä asti, kun hän tutustui siihen muotoiluopinnoissaan.
– Lasi on sielukas materiaali, kolmiulotteinen, kirkas ja kuulas. Hionnan avulla siihen saa aukeamaan monenlaisia näkymiä. Lasia työstettäessä on reagoitava nopeasti. Vaikka olen suunnitellut veistoksen mielessäni tietynlaiseksi, lopputulos yllättää.
Hän muistuttaa, että lasitaiteen tekeminen on tiimityötä, jossa tarvitaan kokeneita ammattilaisia puhaltamaan ja hiomaan. Kookkaimpien, kiinteää lasia olevien teosten työstämiseen tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa ja voimaa.
Kukkonen-Madin teoksia on ollut esillä muun muassa Suomen Lasimuseossa, Venetsian lasiviikkojen päänäyttelyssä ja Art Basel Miami taideviikoilla Yhdysvalloissa.
Hän pyrkii selkeään ja pelkistyneeseen ilmaisuun, joka jättää tilaa katsojan ajatuksille. Lasissa on aina mukana mysteeri. Hän pitää erityisesti japanilaisen kollegansa Tokujin Yoshiokan teoksista. Ne ovat kuin luonnon inspiroimaa valoa, joka synnyttää hiljaiseen mietiskelyyn kutsuvan tilan.
Kukkonen-Madi kutsuu teostensa katsojaa omien luontokokemustensa ja muistikuviensa luomaan tilaan.
– Tämä tila on tekeytynyt kauan, teokset ovat valmistuneet minussa vuosikymmenten ajan.

WALLENIUKSEN WAPRIIKIN näyttely koostuu alttareista, joilla vedestä ja puista inspiraationsa saaneet veistokset lepäävät.
Pohjoiskarjalainen taiteilija haluaa loputtomien metsähakkuiden ja vesien kunnon heikkenemisen keskellä tallettaa kokemuksen siitä luonnosta, joka elää hänen lapsuutensa muistikuvissa.
Hän kysyy, minkä alttarille ja miten kauan olemme valmiita uhraamaan luontoa.
Koskematon luonto, lammet ja lähteet eivät saisi kadota.
Kukkonen-Madi tuntee sekä luonnon että lasin edessä kunnioitusta. Hän haluaisi antaa molempien olla sellaisia kuin ne ovat.
– Luonto itsessään on pyhä ja täydellinen, siihen ei tarvitse lisätä eikä poistaa mitään. Siinä on jo kaikki. Tästä näkökulmasta katsottuna luonto on kuin suuri alttari, pyhä paikka, jossa ollaan jonkin itseä suuremman edessä. Se asettaa ihmisen mittakaavaan.
Veistotaiteilija ihastelee usein luonnon kykyä elpyä. Tämä näkyy myös hakkuuaukoilla. Jos niiden kasvuun ei puututa, luonto alkaa itse parantaa itseään.
– Luonnon runsaus palaa aina, jos sen vain annetaan tapahtua.
Palautuminen alkaa pieninä saarekkeina. Anna-Kaisa Kukkonen-Madi huomaa usein ensin pieniä sinnikkäitä kasveja, heiniä, kieloja, mesimarjoja ja pihlajia.
Ja lopulta linnutkin palaavat.
Anna-Kaisa Kukkonen-Madin A L T T A R I T Altars -näyttely Walleniuksen Wapriikissa Juupajoella 16.7.–10.8.2025. Lisätiedot: walleniuksenwapriikki.fi.
Anna-Kaisa Kukkonen-Madi arvostaa ihmisten mahdollisuutta päästä taiteen äärelle myös haja-asutusalueilla, kuten Juupajoella. Syyskuussa hänen teoksiaan on esillä Venetsian lasiviikoilla.
Luonnon palautumista voi auttaa antamalla metsän kasvaa hakkuuaukoilla sellaisena kuin se haluaa, Anna-Kaisa Kukkonen Madi ehdottaa.
Ilmoita asiavirheestä

