Pastori Jukka Hildén pelasti Luther-kirkon ristin roskalavalta. Yökerhona käytetty Sleyn Luther-kirkko vihitään uudelleen käyttöön tänään sunnuntaina Helsingissä.
Olit 6.5. luovuttamassa säilytyksessäsi ollutta alttariristiä Turun tuomiokirkolta lähtevälle ristisaatolle, joka vei sen Helsinkiin asti jalkaisin. Kuinka risti päätyi säilytykseesi yli 20 vuodeksi?
– Turkulaisena teologian opiskelijana vuonna 1994 olin käymässä Helsingissä veljeni luona. Jouluaaton aattoa edeltävänä päivänä poimin ristin mukaani Fredrikinkadulta, purkujätteen keskeltä. Meneillään oli Luther-kirkon kirkkosalin purkutyöt. Tilaa oltiin muuttamassa yökerhoksi. Suojasin ristin muovilla veljeni avustamana ja kuljetin junalla Turkuun. Siellä kannoin ristinmallista löytöäni halki keskustan. Ihmiset katsoivat, kun vein ristiä kuin Simon Kyreneläinen ikään.
Mitä ajattelit, kun sait tietää, että ristin alkuperäinen koti avataan jälleen?
– Kuulin uutisia, että Helsingin Luther-kirkko pääsee takaisin alkuperäiseen käyttöönsä. Tajusin, että ympyrä sulkeutuisi, jos säilyttämäni risti palaisi paikalleen. Tuli ajatus, että ristin pelastaminen ei ollutkaan turhaa. Minulle oli aikanaan selvää, ettei sitä voinut jättää heitteille. Olen ihaillut ristiä aina muuttojen yhteydessä, mutta muuten se on ollut komeroiden kätköissä kaikki nämä vuodet.
Mitä ristin alkuperästä tiedetään?
– Minulle selvisi vasta jälkikäteen, että risti on Hilding Ekelundin suunnittelema. Hän oli merkittävimpiä 1900-luvun suomalaisia arkkitehtejä. Risti on ilmeisesti tullut kirkkoon rakennuksen uudistusvaiheessa vuonna 1931. Hilding oli keskeinen 1920-luvun klassismin ja funktionalistisen suunnan edustaja Suomessa. Hän on suunnitellut muun muassa Töölön kirkon.
Millaisena eleenä pidät ristin palauttamista paikalleen jalkaisin?
– Tänä aikana on tarvetta ristinteologialle. Ihmisten on nykyään vaikea myöntää, että elämä toteutuu monenlaisena. Vaikeudet ja kärsimyksetkin kuuluvat elämään. Ristin kantaminen muistuttaa tästä. Tapahtuma on pyhiinvaellus. Kävellen kantamiseen liittyy myös apostolisten isien havainto: Turhat ajatukset pysyvät poissa, kun ruumis keskittyy kävelemiseen. Syntyy tilaa hengelliselle kokemukselle.
Millaista symboliikkaa ristisaattoon liittyy?
– Joku voi nähdä tämän kulttuuritekona, mutta itse ajattelen, että tapauksen symbolinen arvo on ennen kaikkea ristissä, eikä sitä pidä kultturisoida. Risti kertoo uskostamme ja usko on elämää, ei erillinen saareke. Uskon tulee näkyä ja vaikuttaa todellisuudessamme.
Kuljit ristisaaton ensimmäiset kilometrit saattueen mukana. Millaisia tuntemuksia tilanteeseen liittyi?
– Tilanne oli yhtä aikaa välittömän ja juhlavan tuntuinen. Noin 50 ihmistä oli kerääntynyt Turun tuomiokirkolle seuraamaan ristin lähtöä. Siinä kävellessä erityisen puhuttelevalta tuntui se, että reilusti yli toistasataa ihmistä on oma-aloitteisesti lähtenyt mukaan ristinkantoon. Ajattelin myös, että vaikka risti onkin vain esine, se on silti todella kaunis. Näin kertakäyttöaikana vanhan tavaran vaaliminen tuntuu hyvältä.
Kuva: Pasi Leino. Jukka Hildén on Turun martinseurakunnan pastori.
Lue myös:
Luther-kirkon alttariristin tunteikas matka alkoi
Yli sata ilmoittautunut kantamaan Sleyn ristin jalkapatikassa Turusta Helsinkiin