Anna Aalto naurahtaa, ettei ”Kattanissa” opiskellessaan käsittänyt, missä oikein opiskeli. Hän on nykyään solubiologi ja tutkija sekä puheenjohtaja Katedralskoleföreningen i Åbo -yhdistyksessä.

Turun katedraalikoulu, lempinimeltään Kattan, on suomalaiselle yhteiskunnalle ja kristinuskolle niin merkittävä rakennuskivi, että sen äärellä joutuu hämmennyksiin.

– Eihän näin pitkäikäisiä kouluja ole Euroopassa monta. Ulkomaiset vieraat ällistyvät, kun tiedämme rehtorit nimeltä 1300-luvulle asti, toteaa Bertel Wahlström, jonka nimi löytyy samasta rehtoriluettelosta.

Hänen kädenjälkeään on historiikki Suomen ensimmäisestä koulusta.

Alun perin Turun katedraalikoulu oli ihan vain Suomen koulu. Se perustettiin aikana, jolloin harva suomalainen tiesi, mitä koulu edes on.

Pysytään silti vielä nykyajassa.

KATEDRAALIKOULUN MAHTIPONTINEN rakennus kohoaa Turun tuomiokirkon näköpiirissä, Vanhan Suurtorin ja Aurajoen laidalla. Koulun käytävillä ravaa ruotsinkielisiä nuoria. Pulpettien ja modernien väliseinien välissä vilahtaa kristallikruunuja ja historiallinen kateederi. Liikuntasalissa on jugend-ikkunat.

Koulu seisoo tukevasti paikallaan, vaikka se on lakkautettu monta kertaa. Katedraali-nimikin putosi pois vuonna 1872, kun loput pappiskoulutuksen jäänteistä katosivat oppitunneilta. Sadan vuoden jälkeen tultiin katumapäälle, joten nykyään koulu tunnetaan Katedralskolan i Åbo -nimisenä lukiona. Mitään erityisen kristillistä koulussa ei enää ole.

Talosta löytyy Turun hovioikeuden satoja vuosia vanhoja rakenteita, mutta katedraalikoulu on niitä iäkkäämpi. Lähdetään peruuttamaan ajassa taaksepäin.

Pysähdytään ensin vuoden 1827 Turkuun. Päädytään tulen keskelle. Roihuavat liekit lyövät ulos Turun tuomiokirkon ikkunoista. Katedraalikoulu sijaitsi tuomiokirkkoa ympäröineessä muurissa, kertoo Wahlström.

Turku on palanut usein ennenkin, mutta nyt käy todella pahasti. Koko muuri romuttuu. Samaa tietä menee Turun Akatemia. Kun jäljellä on savuavia raunioita, akatemia siirretään Helsinkiin ja katedraalikoulun jäänteet peitetään maan alle.

Yllättäen Venäjän tsaari käskee perustamaan katedraalikoulun uudelleen. Lopputulos näkyy katukuvassa nykyään. Tosin ensin koulu sijaitsee tontilla, jonne myöhemmin ilmaantuu Turun pääkirjasto. Koulu toimii kymnaasina sekä ylempänä alkeiskouluna.

Opiskelijat kokevat rajuja aikoja. Rutto, Pohjan sota ja Isoviha runtelevat Turkua.

PERUUTETAAN AJASSA uudelleen, 1700-luvun alkuun. Turun tuomiokirkkoa ympäröivä muuri on pystyssä. Pari metriä paksu muuri on kolmisen metriä korkea, ja siihen on yhdistetty erilaisia taloja. Yksi niistä on katedraalikoulu. Se sijaitsi kirkon nykyisten pääovien lähellä, Wahlström näyttää.

– Oppilaat olivat 10–30-vuotiaita. Heitä oli yhtä aikaa kolmesataa, ja he opiskelivat yhdessä ja samassa koulusalissa, hän hämmästelee.

Vitsaa sai usein. Porstuan yhteydessä tiedetään olleen pisuaari sekä karsseri: koirankoppimainen vankila pahimmille pojille. Periaatteessa koulua käydään ruotsiksi, mutta osa tunneista on suomeksi.

Koska kymnaasi sattuu tänä aikana sijaitsemaan Viipurissa, Turun katedraalikoulun oppilailla on erikoislupa jatkaa suoraan kirkon eteläpuolisessa muurissa sijaitsevaan rakennukseen. Siellä oli Turun Akatemia, josta valmistuvat papit.

Opiskelijat kokevat rajuja aikoja. Rutto, Pohjan sota ja Isoviha runtelevat Turkua. Henkiin jääneet oppilaat ja opettajat pakenevat Ruotsiin, joten katedraalikoulu ja akatemia on pakko sulkea. Myöhemmin ne avataan taas.

LOIKATAAN JÄLLEEN vuosisata taaksepäin. Päädytään 1600-luvulle, eikä Suomessa ole vielä yliopistoa. Papit valmistuvat suoraan Turun katedraalikoulusta.

He opiskelevat kirkon eteläpuolella, muurin pitkässä rakennuksessa, joka tunnetaan myöhemmin akatemiana. Tarkalleen ottaen katedraalikoulu itse muuttuu akatemiaksi, kuten moni verrokkinsa Euroopassa. Suurvallaksi kasvanut Ruotsi on tahtonut arvoisensa koulutuslaitokset, ja ote Suomesta tiukkenee nuijasodan vuoksi.

Ensin vastuu opetuksesta siirretään kirkolta kruunulle. Sitten piispa Isak Rothovius erottaa Turun katedhraalikoulun rehtorin ja opettajat, jotka vastustavat muutoksia. Vuonna 1630 Rothovius sulkee koko koulun.

Tilalle tulee Suomen ensimmäinen kymnaasi. Käytännössä opettajat vain muuttavat työnkuvansa lukiolehtoreiksi. Matematiikka ja luonnontieteet saavat lisää tilaa latinan ja teologian rinnalle.

Menee kymmenen vuotta, ja kymnaasi muuttuu Turun Akatemiaksi. Sama henkilökunta jatkaa professoreina.

Katedraalikoulu perustetaan uudelleen, nyt triviaalikouluna eli aikansa yläkouluna.

Anna Aalto päivittelee sitä, miten Turun katedraalikoulu on antanut vuosiensa aikana sekä alkeisopetusta että muuttunut akatemiaksi.

– Ja juuri tässä vaiheessa koulua aletaan kutsua katedraalikouluksi, tietää Wahlström.

Ehkä nimi kuulostaa hienolta, vaikka kirkon otetta koetetaan samaan aikaan höllentää. Aiemmin oppilaitos on tunnettu Turun tai Suomen kouluna.

Agricolan seuraajan, rehtori Henrik Hannunpojan aikana koulu paisuu jo 700 oppilaan laitokseksi.

JATKETAAN MATKAA 1500-luvun alkuun, Mikael Agricolan vuosiin. Hän työskentelee Turun katedraalikoulun rehtorina.

Koulu sijaitsee jälleen tuomiokirkon muurissa, mutta kirkon kaakkoispuolella. Sitä kutsutaan Grekenborgiksi – Kreikanlinnaksi – sillä latinan rinnalle on ilmestynyt kreikan opintoja. Raamattua on ryhdytty lukemaan alkuperäiskielellä.

Grekenborg on Suomen ensimmäinen pelkälle koulunkäynnille tarkoitettu rakennus. Koulu saa muutenkin uutta painoarvoa. Martti Lutherin mukaan jopa rahvas pitäisi opettaa lukemaan. Agricolan seuraajan, rehtori Henrik Hannunpojan aikana koulu paisuu jo 700 oppilaan laitokseksi.

Silti koulu on vain harvoille. Opiskelijoista tulee katedraalikoulun myötä Suomen merkittäviä vallanpitäjiä. Moni pääsee jatko-opintoihin Pariisiin, Prahaan, Saksaan ja Italiaan.

Koulunkäynti on rankkaa. Päivät alkavat aamuviideltä, ja kirjojen puutteessa kaikki opetellaan ulkoa. Piiskaamiset ja muut rangaistukset ovat ankarimmillaan.

– Tiedetään, että koulusalin lattian oljet värjäytyivät silloin pysyvästi verestä, Wahlström kommentoi.

Turun katedraalikoulu perustetaan vuonna 1276. yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on kouluttaa tulevia pappeja. Ollaan suomalaisen sivistyksen alkupisteessä.

PERUUTETAAN YHÄ ajassa syvemmälle, keskiaikaan. Varmat tiedot alkavat haipua näkyvistä. 1400-luvulla koulumestarit muuttuvat rehtoreiksi eikä heidän tarvitse tehdä enää muuta seurakuntatyötä.

Tiettävästi koulussa opiskelee 50–100 poikaa. He pänttäävät latinaa talossa, joka tullaan myöhemmin tuntemaan Agricolan kotina. Rakennus sijaitsee lähellä Turun tuomiokirkon muuria ja on nimeltään Pyhän Laurin prebendatalo. Kirkon viranhaltija saa prebendatilan tuoton palkkana.

Ensimmäinen nimeltä tiedetty koulumestari, Henrik Tempil työskentelee 1300-luvun puolessavälissä.

Lopulta päädytään 1200-luvulle, 750 vuoden päähän nykyhetkestä. Paikka vaihtuu Turun nykyiseltä tuomiokirkkokummulta parin kilometrin päähän Koroisille.

Metsissä lymyilevät ja outoa kieltä puhuvat suomalaiset pitää käännyttää. Lisäksi Ruotsin kruunu tahtoo hallintonsa koko valtakuntaan, joten Suomi on saanut Koroisille piispanistuimen.

Turun katedraalikoulu perustetaan vuonna 1276. Näin arvellaan. Ainakin Turun tuomiokapituli saa silloin alkunsa, ja yksi sen tärkeimmistä tehtävistä on kouluttaa tulevia pappeja. Ollaan suomalaisen sivistyksen alkupisteessä.

– No, olivat dominikaanimunkit antaneet kouluopetusta Turussa Kaskenmäen konventissa jo 1240-luvulla, mutta se työ lopahti, Wahlström tarkentaa.

KESÄKUUSSA NYKYSUOMALAINEN voi käydä etsimässä omia kokemuksia Turun katedraalikoulun alkuvuosisadoista. Nykyisen koulun edustalla eli Vanhalla Suurtorilla järjestetään ensimmäistä kertaa keskiaikaiset koulupäivät. Ne ovat osa 25.–28.6. pidettävää Keskiajan Turku -tapahtumaa.

– Tulossa on näytelmiä ja historiakävelyitä. Työpajoissa voi kokeilla esimerkiksi sulkakynää ja vahatauluja, esittelee järjestelyissä mukana oleva Aalto.

Samalla kurkistetaan Suomen kirkon historiaan. Wahlström on uskonnon opettaja ja muistuttaa katedraalikoulun olleen se keino, jolla kristinusko tuotiin Suomeen.

– Kyllähän koulu enimmäkseen palveli pappiskoulutusta. Vuoteen 1869 asti piispa tai arkkipiispa oli katedraalikoulun ylin päättäjä. Teologia oli aina etusijalla.

Lisäksi koulu sitoi Suomen osaksi aikansa korkeinta oppineisuutta. Tämä tehtävä katedraalikoululla on yhä, miettii koulun nykyinen rehtori, Wahlströmin seuraaja Marianne Pärnänen.

– Olemme osa pitkää ketjua, jossa jokaisella sukupolvella on vastuu viedä koulua ajassa eteenpäin, hän luonnehtii.

– Kun maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, uskon, että koulusivistyksen merkitys vain korostuu. Sivistys antaa ihmiselle valmiuden elää vastuullista elämää ja ymmärtää oma paikka yhteiskunnassa.

Artikkelin lähteinä käytettiin myös Kimmo Ikosen teosta Turun koulut aikansa ilmiönä sekä Otto Salon kirjoitusta katedraalikoulusta Turun yliopiston verkkosivuilta.

Ilmoita asiavirheestä