Kirkon tulevaisuuden vaihtoehdot ovat uudistuminen tai kokonaan uuden kirkon perustaminen, SYP:n entinen pääjohtaja Ahti Hirvonen sanoo tänään 2. toukokuuta ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä. Kirkon taloutta ja byrokratiaa luotaava, päätoimittaja Tapani Ruokasen kirjoittama juttu perustuu Hirvosen haastatteluun.
Kirkossa Hirvonen on toiminut Tuomasmessun ja HelsinkiMission luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä.
Hirvosen mukaan kirkko ei selviä nykyisillä staattisilla järjestelmillä, kun hallinnon ja talouden olosuhteet muuttuvat entistä jyrkemmin. Vuonna 1970 suomalaisista 95 prosenttia kuului kirkkoon ja henkilöstöä oli noin 10 000. Vuoden 2013 lopussa kirkon jäseniä oli noin 75 prosenttia suomalaisista ja henkilöstön määrä oli noin 20 000, Suomen Kuvalehti kirjoittaa.
Suuri osa kirkon omaisuudesta on kiinni kirkkorakennuksissa ja hautausmaissa. Suomen Kuvalehden mukaan kirkon taloutta rasittaa lisäksi kolmen miljardin euron kattamaton eläkevastuu.
Hirvosen mukaan johtamisen ja päätöksenteon tehostamiseksi pitää tehdä syvällisiä muutoksia. Kunnallisella puolella on meneillään muutos konsernijohtamisen suuntaan, ja se voisi Hirvosen mielestä olla kirkonkin malli.
”Tosiasiassa kirkko on toiminnallisesti jo nyt konserni, mutta ei käytä sen välineitä”, Hirvonen väittää.
Hirvonen lopettaisi myös nykymuotoisen, vuonna 1974 aloittaneen kirkolliskokouksen.
”Yksityisellä ja kolmannella sektorilla ei ole varaa julkishallinnon malleihin ja kirkonkin on päästävä niistä eroon varojen vähetessä. Osa kirkolliskokouksen asioista voitaisiin päättää piispainkokouksessa tai kirkkohallituksessa, osa hiippakunnissa. Uusi kirkolliskokous voisi olla päivän mittainen kirkon vuosikokous”, Hirvonen pohtii.
Jos kirkon sisäistä saneerausta ei onnistuta toteuttamaan, pitää Hirvosen mielestä perustaa uusi kirkko. Hänen mukaansa vanhasta kirkosta voitaisiin muodostaa omaisuudenhoitoyhteisö, uudelle yhteisölle taas siirtyisivät kirkon missioon liittyvät tehtävät ja niiden toteuttamiseen tarvittava henkilöstö.
Hirvosen mukaan uuden kirkon ympärille voisi syntyä palveluyrityksiä, jotka ottaisivat vastaan sen toimeksiantoja mutta myös ulkopuolisten tarjoamia tehtäviä.