”Äänestäminen on yhtä aikaa arkista ja arvokasta” – vaalilautakunnan puheenjohtaja Peppi Tervo-Hiltula kertoo ihmisten käyttäytyvän äänestystilanteissa pääsääntöisesti hyvin

Peppi Tervo-Hiltula. Kuva: Jukka Granström

Vaalipäivän äänestyksen toimittamisesta vastaavat myös presidentinvaaleissa eduskuntapuolueiden kokoamat vaalilautakunnat. SDP:n jäsen Peppi Tervo-Hiltula toimii Helsingissä vaalilautakunnan puheenjohtajana ja on toista kertaa vaalivirkailijana.

1 Milloin sinusta tuli vaalivirkailija ja miten?

– Ensimmäisen kerran olin mukana eduskuntavaaleissa 2023. Kutsu näihin hommiin tuli puolueen kautta, ja vastasin siihen kyllä.

2 Miksi halusit vaalilautakuntaan?

– Tehtävään motivoivat uteliaisuus ja mahdollisuus tavata ihmisiä. Vaikka kohtaamiset ovat aika nopeita, niin äänestyspaikoilla pääsee keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa. Ehdokkaista äänestyspaikoilla ei koskaan jutella, mutta muista yhteiskunnallisista asioista voidaan keskustella neutraaliin sävyyn. Puolueiden tunnuksia vaalivirkailijoilla ei koskaan ole päällään. Vaalilautakunnassa tapaa myös muiden puolueiden aktiiveja ja vapaaehtoisia.

3 Mitä vaalilautakuntien työhön kuuluu?

– Eduskuntavaaleissa olin vaalilautakunnan varapuheenjohtaja ja nyt olen puheenjohtaja. Tähän rooliin kuuluu äänestyspäivän tehtävien lisäksi valmistelevaa työtä, kuten materiaalien hankintaa, äänestyspaikkaan tutustumista ja lautakunnan työhön osallistuvien ohjeistamista. Vaalipäivänä rakennetaan vaalipiste, toimitetaan äänestys, lasketaan äänet ja viedään äänestysliput virastotalolle. Lautakunnan puheenjohtajana aikaa menee vaalipäivänä 14–15 tuntia.

4 Jäikö sinulle viime vaaleista mieleen joitain erityisiä tilanteita?

– Valtaosa äänestäjistä tekee äänestyspaikalle täsmäiskun, sisään ja ulos kahdessa minuutissa. On kuitenkin paljon yksinäisiä ihmisiä, joille vaalivirkailija äänestyspisteellä voi olla viikon ainoa ihmiskontakti. Välillä täytyy selvittää henkilöllisyyksiä, jos äänestysluettelossa ja henkilöllisyystodistuksessa on jostain syystä eri nimi. Näihin tilanteisiin voi liittyä kipeitä asioita, ja siinä pitää osata olla hienotunteinen.

– Pääsääntöisesti ihmiset käyttäytyvät tosi hyvin. Ymmärretään, että tilanne on yhtä aikaa arkinen ja arvokas. Ensimmäistä kertaa äänestämään tulevat ilahduttavat joka kerta.

5 Miten vaalivirkailijaksi pääsee?

– Kuntien keskusvaalilautakuntiin voi ilmoittautua, vaikka ei olisi puolueen jäsen. Täydennyksiä tarvitaan yleensä aina. Presidentinvaalien jälkeen tänä vuonna on vielä eurovaalit ja ensi vuonna kuntavaalit ja hyvinvointivaalit. Tämä on aika mukavaa hommaa ja myös tapa ansaita taskurahaa. Vaalivirkailijoille maksetaan korvaus, joka vaihtelee eri kunnissa 100:sta ja 700:aan euroon.

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on 28.1. Mahdollinen toinen kierros järjestetään 11.2.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliEkumeeninen valtuuskunta vieraili Vatikaanissa – Uuden katolisen piispan mukana olo ilahdutti paavia
Seuraava artikkeliSeurakuntien hautaustoimilla ruuhkaa eri puolilla Suomea – ”Vainaja on ikään kuin lainsuojaton”

Ei näytettäviä viestejä