Vastuu luomakunnasta, tulevista sukupolvista ja ilmasto-oikeudenmukaisuudesta puhuttivat Kirkon ympäristöpäivillä. Tapahtumaa vietettiin tällä viikolla Seinäjoella.

Keskustelujen teemoina olivat muun muassa hiilineutraalius, kestävä metsänhoito sekä ilmasto-oikeudenmukaisuus ympäristökasvatuksessa.

Keskiviikkona Lakeuden Ristissä järjestetyssä avajaiskeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, onko nykyisessä sotaisassa maailmantilanteessa sijaa ympäristöhuolelle.

Eduskunnan ensimmäinen varapuhemies, Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikko muistutti, että ympäristöstä huolehtiminen tuo turvallisuutta.

– Mielen täyttää huoli sotatilanteesta ja ihmisten kärsimyksestä. Turvallisuuteen on satsattava, mutta on nähtävä, että ympäristöstä huolehtiminen on osa turvallisuutta ja myös huoltovarmuutta.

Avajaiskeskustelun osallistujat pohtivat myös muun muassa sitä, onko kirkon ympäristötyö tarpeeksi näkyvää. Helsingin seurakuntien ympäristöasiantuntija Elina Hienonen totesi, että kirkon ympäristötyöstä pitäisi viestiä enemmän.

Metsänhoitoa koskevassa keskustelussa korostuvat ääripäät, totesi metsäasiantuntija, kirkkoneuvoston jäsen Jouni Aila seurakuntien metsät -kanavassa.

– Metsiä pystytään hoitamaan kestävästi niin, että otetaan huomioon talous ja luonto.

Yksi esimerkki tällaisesta on Seinäjoen seurakunnan viime vuonna alkanut Toivon metsä -hanke. Toivon metsään on istutettu puista ristin muotoinen alue. Metsässä myös ennallistetaan vanhaa korpialuetta ja kunnostetaan esteetön kävelyreitti ja rakennetaan Toivon laavu.

ILMASTO-OIKEUDENMUKAISUUDEN OSUUTTA ympäristökasvatuksessa olivat torstaina järjestetyssä paneelikeskustelussa pohtimassa Luontoliiton toiminnanjohtaja Riku Eskelinen, Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamisen asiantuntija Niko Humalisto ja Kirkkohallituksen kasvatuksen asiantuntija Mikko Wirtanen. Oikeudenmukaisuuden teemoja peilattiin tulevien sukupolvien elinehtoihin, sekä ilmastonmuutoksen eniten kurittamiin alueisiin.

Riku Eskelinen totesi muutaman sukupolven kuluttaneen luonnonvaroja enemmän kuin menneet sukupolvet yhteensä.

– Millä oikeudella juuri meidän sukupolvemme kulutti varat ja lämmitti ilmaston?

Niko Humalisto puolestaan huomautti, että ylikulutus ei ole vaatinut kaikkia maapallon ihmisiä, vaan pelkästään rikkaimman väestönosan.

– Yhteinen ongelma, ilmastonmuutos, näyttäytyy aivan erilaisina kysymyksinä eri puolilla maailmaa.

Eskelinen huomasi ylikulutuksen aikakauden nivoutuvan siihen, miten ihmiskunta käyttää aikaansa.

– Eivät menneet sukupolvet hakeneet arvoa materiaalisesta hyvinvoinnista. Jos ihmiskunta keskittyisi enemmän lähimmäisenrakkauteen ja ei-materialististen arvojen pohdintaan, ja vähemmän kuluttamiseen, ympäristöongelmia ei olisi.

Yksi ympäristökasvatuksen väylä on kymmenvuotias Vihreät riparit -hanke, jota on hiljattain uudistettu.

KRISTILLISTEN ARVOJEN merkitys nousi esiin myös torstain päätöskeskustelussa, jossa olivat mukana arkkipiispa Tapio Luoma, akateemikko Markku Kulmala ja pyhiinvaellustoiminnan projektipäällikkö Annastiina Papinaho.

Tapio Luoma näkee ilmastokriisin hengellisenä kriisinä.

– Se, miten kohtelemme luontoa, kuvastaa jollain tavalla myös sitä, millainen kuva Jumalasta meillä on.

Luoma piti kristillisten yhteisöjen ongelmana sitä, miten rakennetaan silta ympäristönsuojelun ja Jeesus-keskeisen sanoman välillä.

– Se silta on tärkeä rakentaa ja on tärkeää mieltää luontosuhde keskeiseksi osaksi hengellistä elämää.

Keskusteluissa nousi esiin myös nuorten radikaalius ilmastokriisin hoitamisessa. Pitäisikö kirkossa olla enemmän elokapinaa, paneelin juontaja Tuula Putkinen kysyi.

– En ole kovin suuri anarkismin ystävä, ja toimintatapaa on vaikea ymmärtää. Mutta minun on tärkeää kuulla se hätähuuto, joka siinä kuuluu. Sitä ei ole aikaisemmin kuultu, Tapio Luoma totesi.

Markku Kulmalan mukaan anarkismin lisäksi tarvitaan myös puolueetonta tutkimustietoa. Annastiina Papinaho muistutti, että anarkismi voi olla myös lempeää ja toista osapuolta kuuntelevaa.

Tapio Luoma totesi lopuksi, että kirkolla on maailmalle aivan erityinen viesti suhteessa ilmastokriisiin.

– Sen keskeinen sanoma on toivo ja siunaus.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä