Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen lisäksi sen, että suomeksi on ilmestynyt huomattavasti aiempaa enemmän Ukrainaa käsitteleviä kirjoja. Ne voi jakaa tietokirjoihin, elämäkertoihin sekä romaaneihin.

Tietokirjoissa on ilmestynyt muun muassa Gaudeamuksen viime vuonna kustantama Ukraina on meidän. Tutkijoiden Heta Hurskaisen ja Teuvo Laitilan teos kertoo Ukrainan kirkollisesta tilanteesta. Vuoden takaisessa Aamun Koitto -lehden haastattelussa kirjan kirjoittajat painottavat uskonnon ja erityisesti ortodoksisuuden roolia nyt käytävässä sodassa.

Tietokirjoista yksi erityisen kiinnostava on Elina Grundströmin kirjoittama Ukrainan musta multa. Se ilmestyi sodan jo sytyttyä, mutta on sitä ennen kirjoitettu. Kirja kuvaa suomalaissyntyisen Joakim Heleniuksen yritystä estää nälkäkriisejä hankkimalla Ukrainasta peltomaita.

ENITEN ELÄMÄKERTOJA on luonnollisesti ilmestynyt presidentti Volodymyr Zelenskyistä. Jo alkukesästä 2022 ilmestyi Tammen kustantama ja ukrainalaisen toimittaja Serhi Rudenkon teos Zelenskyi – vapauden näyttämöllä.

Etenkin elämäkertojen suhteen näkyy se, että osa niistä on kirjoitettu kiireellä. Oikea kohderyhmä esimerkiksi Rudenkon kirjalle löytyy Ukrainasta, suomalaisille lukijoille siinä on aivan liikaa yksittäisiä ukrainalaisia henkilöitä. Lisäksi kun tapahtumia kuvataan lähietäisyydeltä, teksti vanhenee nopeasti uusien uutisten myötä.

On tärkeää näyttää, että vaikka maa on tuhottu, kulttuuri elää niin kauan kuin on ukrainalaisia

Rudenkon teoksen lisäksi Ukrainan presidentistä on ilmestynyt Otavan kustantama, Régis Genten ja Stéphane Siohan kirjoittama Volodymyr Zelenskyi – Sodan sankari sekä Simon Shusterin kirjoittama Zelenskyi – Keulakuva.

Elämäkerrallisiin kirjoihin kuuluvat myös teokset nuoremmista miehistä, joista kahdella on sukutaustaa Ukrainassa. Pirjo Hounin kirjoittama Sodan sellisti kertoo Lukas Stasevskijista. Hän on soittanut selloaan usein raunioiden edessä.

Stasevskij kertoo, että hänen missionsa on näyttää todellisuutta ja tuoda elämää tuhottuihin surullisiin paikkoihin. ”Mielestäni on tärkeää näyttää, että vaikka maa on tuhottu, kulttuuri elää niin kauan kuin on ukrainalaisia”, Lukas Stasevskij sanoo.

Aleksi Lysanderilla on sukujuuret Suomessa ja Senegalissa. Yhteys Ukrainaan syntyi hänen taistellessaan Ukrainan armeijan ulkomaalaisten joukoissa Itä-Ukrainassa. Tuomas Kyrö on kirjoittanut Lysanderista tietokirjan Finlandia-palkintoehdokkaana olleen teoksen Aleksi Suomesta.

YLEISRADION TOIMITTAJANA tutuksi tullut Maxim Fedorov tohteaa kirjassaan Minun Ukrainani, että hänen on vaikea kuvailla sitä tunteiden kirjoa, joka velloi hänen sisällään Venäjän hyökättyä täydellä voimalla Ukrainaan. Kirjo sisälsi järkytystä, huolta, vihaa ja itseinhoa.

Fedorovin äiti on ukrainalainen ja isä venäläinen. Monilla venäläisillä sekä ukrainalaisilla on sukujuuria molemmissa maissa.

Elämää jatketaan ja puutarhaa hoidetaan päivä kerrallaan, puu kerrallaan.

Romaaneissa Andrei Kurkovin kirjoittamat Harmaat mehiläiset sekä Kuolleen miehen kaveri auttavat ymmärtämään aikaa ennen Venäjän kahden vuoden takaista hyökkäystä. Harmaissa mehiläisissä sotaa käydään kuitenkin jo itäisessä Ukrainassa.

Yksi koskettava hetki kyseisessä kirjassa on kun kyläläiset ottavat vastaan Donbassissa kaatuneen asukkaansa: ”Niin kauas kuin silmä kantoi näkyi liikkumattomaksi polvistuneita miehiä, lapsia ja naisia, vain heidän päänsä painuivat sitä mukaa kuin surmattua kuljettava autio lähestyi.”

Kuinka paljon näitä polvistumisia onkaan sen jälkeen ollut.

Victoria Belimin Punaiset seireenit kuuluu myös lähihistoriaa valottavien kirjojen sarjaan. Lämmöllä kirjoitettu omaelämäkerrallinen kirja kertoo maan monivaiheisesta historiasta Belimin oman suvun vaiheiden kautta.

Kirja kertoo myös puutarhanhoidon merkityksestä. Loppusanoissa, jotka on kirjoitettu sodan jo sytyttyä, Victoria Belim kertoo ymmärtävänsä, miksi hänen kovia kokeneet esivanhempansa kasvattivat kirsikkatarhaa. Sen sato edustaa sitä, että kieltäydytään antamasta periksi epätoivolle ja pelolle.

”Elämää jatketaan ja puutarhaa hoidetaan päivä kerrallaan, puu kerrallaan”, Belim kirjoittaa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä