Stereotypioita eli ryhmiä koskevia yleistyksiä on tutkittu paljon. Vähemmän on kiinnitetty huomiota metastereotypioihin. Niillä tarkoitetaan ryhmän sisäisiä käsityksiä siitä, mitä toiset meistä mahtavat ajatella.

Teologian tohtori Kanerva Lattu perehtyi väitöskirjassaan suomalaisten kristitty- ja muslimitaustaisten nuorten stereotypioihin ja metastereotypioihin toisistaan ryhmänä.

Lattu tutki nuorten käsityksiä anonyymilla kyselyllä. Vastaajat olivat yläasteen ja lukion evankelis-luterilaisen uskonnon ja islamin ryhmien oppilaita.

NUORTEN VASTAUKSISTA selvisi, että molemmat ryhmät näkevät toisensa myönteisessä valossa. Toisen ryhmän edustajia pidettiin muut huomioivina ja normaaleina. Muslimitaustaiset nuoret tosin pitivät kristittyjä lisäksi ennakkoluuloisina.

Ryhmien metastereotypiat toisistaan olivat sen sijaan huomattavan kielteisiä.

Kristittytaustaiset nuoret uskoivat muslimien ajattelevan, että kristityt ovat väärässä, esimerkiksi vääräuskoisia, harhaoppisia tai syntisiä. Lisäksi he ajattelivat muslimien pitävän kristittyjä suvaitsemattomina, esimerkiksi rasistisina tai ennakkoluuloisina.

Muslimitaustaiset nuoret puolestaan ajattelivat, että kristityt pitävät heitä radikalisoituneina, esimerkiksi terroristeina, väkivaltaisina ja rikollisina, sekä epäsosiaalisina, esimerkiksi pelottavina ja epäluotettavina.

Epäsuhtaa stereotypioiden ja metastereotypioiden välillä saattaa selittää osin vastaajien halu antaa itsestään myönteinen kuva.

– Se, että ilmaisisi suoraan kielteisiä stereotypioita, voisi vaikuttaa kielteisesti myös käsitykseen itsestä, Lattu sanoo.

Hän toteaa tutkineensa nuorten tiedostettuja stereotypioita. Tiedostamattomat stereotypiat eivät välttämättä tule ilmi kyselytutkimuksissa, vaan niiden selvittämiseen tarvittaisiin kekseliäitä koeasetelmia.

NUORTEN KUVAAMAT positiiviset stereotypiat kertovat joka tapauksessa valmiudesta nähdä toinen ryhmä myönteisessä valossa.

– Nämä ovat niitä käsitteitä, joita nuoret ovat itse valinneet ja halunneet käyttää.

Kielteiset metastereotypiat kertovat Latun mukaan puolestaan siitä, että nuoret ovat tietoisia muslimien altavastaaja-asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Kristittytaustaisten nuorten metastereotypia suvaitsemattomuudesta paljastaa, että he arvelevat muslimien kokevan syrjintää.

– Myös muslimitaustaiset sijoittavat itsensä altavastaajan asemaan odottaessaan kielteisiä arvioita enemmistöltä, jota he itse kuvailevat todella positiivisesti, Lattu sanoo.

Toisaalta nuoret etsivät vaihtoehtoja puheenparrelle, jossa islam nähdään vieraana ja toisena.

– Osa muslimitaustaisista nuorista näkee kristityt ennakkoluuloisina, ja kristittytaustaiset nuoret ajattelevat, että muslimit ovat muut huomioivia.

METASTEREOTYPIAT VAIKUTTAVAT Latun mukaan ryhmien välisiin suhteisiin siinä missä stereotypiatkin.

Enemmistöryhmän kielteinen metastereotypia voi vähentää ryhmän jäsenten halua olla tekemisissä sen vähemmistöryhmän kanssa, jolla uskoo olevan itseään koskevia kielteisiä stereotypioita. Vähemmistöryhmiin kielteiset metastereotypiat vaikuttavat toisin.

– Vähemmistön jäsenet pikemmin pyrkivät osoittamaan stereotypiat vääräksi omalla hyvällä käytöksellään, Lattu kuvaa.

Metastereotypiat saattavat vaikuttaa myös koemenestykseen. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että jos altavastaajan asemassa olevan ryhmän jäsen pelkää vahvistavansa ryhmään liitettyä kielteistä ennakkokäsitystä, se tuottaa stressiä ja heikentää menestystä koetilanteissa. Ilmiötä on kutsuttu stereotypiauhaksi.

Lattu pohtii, voivatko muslimitaustaisten nuorten kielteiset metastereotypiat osin selittää maahanmuuttajataustaisten muita heikompaa menestystä Pisa-kokeissa. Samalla hän muistuttaa, ettei kaikilla muslimeilla ole maahanmuuttajataustaa eivätkä kaikki maahanmuuttajat ole muslimeja.

– Tämä on yksi näkökulma, jota olisi syytä pohtia, kun mietitään eroja. Keskusteluun voisi tuoda myös sosiaaliset syyt.

Kanerva Latun väitöskirja ”Intergroup stereotypes and meta-stereotypes held by Finnish Muslim- and Christian-background youth” tarkastettiin 22.3. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä