Olen joskus hämmentänyt vieraitani sillä, että olen laittanut jossain vaiheessa illanistujaisia soimaan tunnelmallista ja kaunista wanhaa musiikkia ja sitten paljastanut säveltäjän olevan Henrik VIII. Hämmennys ei ole liittynyt sinänsä sävellyksiin, vaan pikemminkin säveltäjän olemukseen. Miten monen vaimonsa surmaaja ja aggressiivinen tyranni on kyennyt luomaan jotain noin kaunista? Niin ei saa olla!
Entä jos Donald Trump onnistuisi jossain? On vaikea kuvitella, että kukaan haluaisi todeta sitä ääneen, sillä se ei sovi kuvaan. Mokaajat pelkästään mokailevat, hyvät tyypit onnistuvat.
Tuntuu siltä, että yleinen mielipide haluaa yksilönsä pakettina: pahoilla tyypeillä ei saa olla viisaita näkemyksiä ja hyvien tyyppien harhalaukaukset ohitetaan nikottelematta. Oikeat tyypit saavat olla jopa väärässä, mutta väärät tyypit eivät saa olla edes oikeassa. Historia on tästä esimerkkejä täynnä.
Mikään ei tunnu hämmentävän ihmisiä niin paljon kuin samanmielisyys oletetun ”vihollisen” kanssa. Ihmiset eivät kuitenkaan jakaudu hyviin ja pahoihin tai mielipiteiltään viisaisiin ja tyhmiin. Suurin osa on jotain siltä väliltä.
Kyseessä on romantiikan ajan teoksille tyypillinen alleviivausmenetelmä, jonka mukaan hyvät ovat kauniita ja pahat rumia. Hyvä ei ole tyhmä, eikä paha älykäs. Paha kadehtii, hyvä ei ahnehdi. Kunpa maailma olisikin niin selvästi luettavissa.
SAMANLAINEN ASETTELU vaivaa tämän hetken kirkkopolitiikkaa. Jos kannatat yhtä, sinun oletetaan kannattavan myös toista. Abortin vastustajan on tämän logiikan mukaan vastustettava myös sateenkaariparien vihkimisiä, ja pride-kulkueeseen osallistuvan on oltava kirkkoon kuulumattomien kummien hyväksymisen kannalla. Ehkä tällainen ennalta-arvattavuus on tavallistakin, mutta voi miten tylsää se on.
Monet tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että ihmisjoukkojen mielipiteet tosiaan ovat monesti kimpussa, ja saman vahvistavat vaalikoneet. Perusoletuksena se on kuitenkin virheellinen. Saanko minä esimerkiksi vapaasti nauttia korkeakirkollisesta liturgiasta olematta konservatiivi? Tai vaihtoehtoisesti: kuinka klassisen dogmaattisesti orientoitunut liberaali saa olla?
Kirkollisessa keskustelussa leireihin jakautuminen ja ”toisen puolen” näkeminen vain mielipidekimppuna, on virhe.
Konservatiivin ja liberaalin kaksi tylsää muottia tylsistyttävät kuvan koko kirkosta. Suurin osa putoaa sille välille, Luojan kiitos, ja toivon mielipiteiden syvenemisen teologisissa kysymyksissä rikkovan kimppuja. Se on terveen ajattelukulttuurin merkki.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä

