Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) etsii Japanin-lähetystyössään uutta yhteistyökirkkoa Japanin evankelisluterilaisen kirkon (JELC) tilalle. Sley erosi viime vuonna JELC:in työyhteydestä.
Syynä on lähetysjohtaja Ville Auvisen mukaan se, että teologiset erimielisyydet JELC:in kanssa ovat vuosien mittaan käyneet liian suuriksi. JELC on hänen arvionsa mukaan ollut jo pitkään liberaalina tunnetun Yhdysvaltojen suurimman luterilaisen kirkon ELCA:n vaikutuksen alainen. JELC kuuluu myös Luterilaiseen maailmanliittoon (LML).
– ELCA:n ja LML:n sekä saksalaisen Braunschweigin maakirkon vaikutus JELC:in linjauksiin on suuri. Jos ajatellaan luterilaista teologiaa, niin ELCA on yhdessä laidassa ja Sley sitten toisessa. Suhtautuminen meihin on ollut JELC:issä jo pitkään jännitteistä ja hankalaa, Auvinen kertoo.
JELC TOTEUTTI naisten pappeuden jo vuosikymmeniä sitten. Auvinen kertoo, että jo 20 vuotta sitten Sleyn hallitus antoi silloisen toiminnanjohtajan Seppo Suokunnaksen tehtäväksi miettiä, oliko yhteistyön jatkaminen enää mielekästä.
Auvisen mukaan Sleyllä ei yhteistyökumppanina ”ole enää ollut JELC:ille suurta arvoa”.
– Heidän evankeliuminsa painottuu hyväntekeväisyyteen ja sosiaalieettisiin kysymyksiin.
Asian kääntöpuolena on Auvisen mukaan JELC:in luterilaisen dogmatiikan ohentuminen.
– Meidän lähettimme ovat kokeneet, että esimerkiksi kysymys Kristuksen ainutlaatuisuudesta ei ole enää itsestäänselvyys JELC:issä.
Taustalla on Auvisen mukaan Japanin kotoperäisten uskontojen buddahalaisuuden ja šintolaisuuden vaikutus, mikä näkyy JELC:issä esimerkiksi esi-isien kunnioittamisen hyväksymisenä kotien esi-isien alttareilla.
SLEYLLÄ ON Japanissa enää yksi lähettipariskunta. Takavuosina suomalaisia Sleyn lähettämiä lähettejä oli siellä parikymmentä.
– Silloin olimme siellä merkittävä tekijä.
Kun yli 60-vuotiaat lähetit ovat jääneet eläkkeelle, ei Sleyn ole Auvisen mukaan ollut nykytilanteessa enää mielekästä lähettää Japaniin uusia nuoria lähettejä. Toisaalta JELC on hänen mukaansa papiston suhteen aika omavarainen, mutta sen tulevaisuus ei näytä aivan varmalta.
– Käsittääkseni heidän pappisseminaarissaan on tällä hetkellä vain yksi opiskelija.
Auvinen painottaa, ettei hän itse ole Japanin asiantuntija. Mutta vieraillessakin huomaa asioita.
– Olen itsekin siellä kokenut, että JELC ei enää suhtautunut meihin siten, että olisimme heille tärkeä yhteistyökumppani. Minua kohtaan oltiin hieman epäkohteliaitakin, sanoivat ne, jotka tuntevat japanilaista kulttuuria.
Auvinen muistuttaa, että tässä kerrottu ei ole koko kuva JELC-kirkosta.
– Onhan siellä myös ihmisiä, pappejakin, jotka suhtautuvat meihin myönteisesti. Kyseessä ei nyt ole sellainen avioero, jossa riidellään ja jaetaan omaisuutta. Kyllä me rukoilemme edelleen heidän puolestaan ja yhteyttäkin pidetään, ja pyynnöstä vierailemme edelleen heidän seurakunnissaan.
Suomessa joillekuille on ollut hämmentävä ajatus, että seurakunta on, mutta ei minkään kirkon yhteydessä.
JELC:IIN ON kuulunut 1990 perustettu tokiolainen Suomi-kirkko. Nimestään huolimatta seurakunta on täysin japanilainen. Seurakunnan työntekijänä on ollut Sleyn lähetti Hiroaki Yoshimura. Auvisen mukaan Yoshimura ei näkemystensä vuoksi saanut pappisvihkimystä Suomessa – eikä JELC:issä.
– Se teki työstä vaikeaa. Tämä oli se syy, että hän meni Inkerin kirkon vihkimykseen Pietariin viime syyskuussa. Hänellä on vokaatio Inkerin kirkkoon, mutta meidän näkemyksemme mukaan hän saattoi myös hoitaa seurakuntaa Japanissa sakramenteilla.
Tokion seurakuntatyön ohella Yoshimura opettaa etänä Kelton teologisen instituutin opiskelijoita.
Yoshimura vihittiin papiksi Pietarissa, kun Sley oli eronnut työyhteydestä JELC:iin. Sley on ollut sen jälkeen Japanissa itsenäinen kirkollinen toimija, mutta Suomi-seurakunta oli vielä hallinnollisesti JELC:in seurakunta.
– JELC ei tunnustanut Yoshimuran pappeutta, mutta hän saattoi toimittaa ehtoollisen yhdessä paikallisen JELC:in papin kanssa. Suomi-seurakunta teki sen jälkeen päätöksen erota JELC:istä ja on 1.12.2023 alkaen itsenäinen seurakunta, jonka pappina toimii Hiroaki Yoshimura.
Auvinen ymmärtää, että Suomessa joillekuille on ollut hämmentävä ajatus, että seurakunta on, mutta ei minkään kirkon yhteydessä.
– Mutta 1900-luvun alussa seurakuntamme Japanissa olivat täysin itsenäisiä Sleyn lähetyksen kirkkoja. Vasta 1951 liityttiin sodanaikaisen katkoksen jälkeen uudelleen JELC:iin.
SLEY ETSII siis tällä hetkellä Japanista uutta yhteistyökirkkoa. Auvisen mukaan keskusteluja on käyty Länsi-Japanin kirkon (WJELC) kanssa. Kyseisen kirkon suomalaisia yhteistyökumppaneita ovat jo ennestään olleet Kansanlähetys ja Kylväjä.
– Nyt keväällä on Länsi-Japanin kirkon kirkolliskokous, jossa asiasta ehkä jo keskustellaan. Prosessi on aluillaan, mutta lopputulokset ovat vielä avoimia. Jos meitä ei voida ottaa yhteistyökumppaniksi tai Suomi-seurakuntaa heidän seurakunnakseen, olemme taas uudessa tilanteessa, Auvinen sanoo.
Japanissa tehtävä työ on ollut osa Sleyn pitkää kertomusta. Auvinen arvioi, että joillakin Japanissa pitkään työskenneillä suomalaisilla läheteillä voi olla hieman apeutta JELC-yhteistyön päätyttyä. Mutta suurimmalle osalle Sleyn lähetystyön tukijoista työ Japanissa on ollut työtä Japanissa. Siinä mielessä mahdollinen uusi yhteistyökuvio japanilaisen kirkon kanssa ei useimmille tukijoille olisi Auvisen mukaan iso asia.
Voiko niin käydä, että Sleyn lähes 125 vuotta kestänyt työ Japanissa päättyisi? Tällä hetkellä tilanne on Auvisen mukaan avoin ja jatkamismahdollisuuksia etsitään.
– Mutta ellemme olisi tehneet työn suhteen niitä päätöksiä, mitä teimme, olisi ollut todennäköistä, että työmme Japanissa olisi päättynyt, Ville Auvinen sanoo.
Sley päätti alun perin jo vuonna 1898 aloittaa työn Japanissa. Järjestön tekemän lähetystyön vanhin lähetyskenttä ei ole ollut helpoin mahdollinen. Sanansaattaja-lehden mukaan työ ei ole edennyt, kuten toista sataa vuotta sitten toivottiin: ”Japanilaisten sydämet ovat osoittautuneet kiviseksi pelloksi, tai ehkä vielä ei ole ollut Jumalan aika antaa nousevan auringon maahan herätystä.”
Japanin 125-miljoonaisesta väestöstä moniin eri kirkkoihin kuuluvia kristittyjä on mahdollisesti runsas miljoona, tai noin prosentti väestöstä. Tiedot vaihtelevat eri lähteissä. Eri kirkkoihin jakautuneita luterilaisia on heidän joukossaan runsaat 30 000.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Lue myös:
Kolumni: Japanissa pesäero vanhoista uskonnollisista siteistä vaatii kolme sukupolvea
Miksi Japani ja Korea ovat niin erilaisia lähetyskenttiä?
Ilmoita asiavirheestä