Opiskelija- ja koululaislähetys Opko on eronnut Suomen teologisen instituutin (STI) jäsenyydestä. Opkon liittohallituksen puheenjohtajan Mika Tuovisen mukaan syynä eroon oli Opkon halu keskittyä järjestön ydintehtävään.
– Ainoa ratkaiseva syy oli se, että annamme pienenä organisaationa työntekijöillemme mahdollisuuden keskittyä ydintyöhömme eli koululaisten ja opiskelijoiden voittamiseen Kristukselle, Tuovinen sanoo.
Tuovisen mukaan STI:n muissa jäsenjärjestöissä ovat viime vuosina painottuneet jumalapalvelusyhteisöjen rakentamiseen liittyvät kysymykset. Niinpä myös STI:n jäsenjärjestöjen välisissä keskusteluissa ovat korostuneet tähän liittyvät asiat kuten virkakysymys ja kirkkosuhde.
Opko ei kuitenkaan ole seurakunta tai järjestä jumalanpalveluksia. Siksi jäsenyys on Tuovisen mukaan vienyt paitsi pääsihteerin työaikaa mutta myös ”henkistä energiaa” asioihin, jotka eivät ole Opkon työn ytimessä.
– Se, missä STI pyrkii järjestöjä yhdistämään, ei ole niin paljon kohdistunut tavoittavaan opiskelijatyöhön, Tuovinen sanoo.
Vaikka STI tekee työtä opiskelijoiden parissa, Opkossa koettiin, että STI:stä ei saatu tukea Opkon omaan opiskelijatyöhön. STI perustettiin 1980-lopulla nimenomaan teologian opiskelijoiden tueksi. Opko on yksi STI:n seitsemästä perustajajärjestöstä. Kotimaalle Tuovinen sanoo, ettei tiedä onko siinä miten STI opiskelijoita tavoittaa varsinaisesti tapahtunut viime vuosina muutosta.
EROPÄÄTÖS ON herättänyt Mika Tuovisen mukaan reaktiota ”laidasta laitaan”. Hän on saanut päätöksen johdosta niin onnitteluita kuin kyselyitäkin.
– Jotkut kysyivät, olemmeko luopumassa herätyskristillisestä perinnöstämme.
STI:n nykyinen pääsihteeri Soili Haverinen kirjoitti Seurakuntalaisen blogissa, että Opkon päätös tuli hänelle ”aivan puun takaa”. Haverisen mukaan STI:n vaikuttavuus opiskelijoiden parissa on viime vuosina kasvanut.
Entinen Japanin-lähetti ja Opkon työntekijä Mailis Janatuinen pohti Seurakuntalaisen blogissa, onko eropäätöksen taustalla teologisia syitä. Janatuinen kysyi, eikö Opko enää ole STI:n kanssa samoilla linjoilla suhteessa raamattunäkemykseen ja virkakysymykseen tai haluaako se ottaa hajurakoa luterilaiseen teologiaan.
Mika Tuovisen mukaan tällaisia syitä taustalla ei ole.
– Tämähän ei vaikuta Opkon teologiaan millään lailla. STI:ssä oli meille kysymys yhdestä, kieltämättä tärkeästä, liittoumasta. Toivomme, että voimme edelleen tehdä yhteistyötä, Tuovinen sanoo.
KYSYMYS PAPPISVIRASTA oli taustalla, kun toinen STI:n perustajajärjestö Sansa päätti jättää STI:n vuoden 2022 lopulla. Sansa perusteli päätöstä ristiriidalla, joka oli vallinnut STI:n sääntöjen ja Sansan toiminnan välillä koskien naisten pappeutta.
STI:n seitsemän perustajajärjestön allekirjoittamassa teologisessa yhteistoiminta-asiakirjassa vuodelta 1987 todetaan, että papinvirka kuuluu vain miehille. Asiakirjan allekirjoittaminen mainitaan STI:n säännöissä edellytyksenä jäsenyydelle.
Opkon nykyisessä linjassa suhteessa pappisvirkaan voi havaita sävyeron suhteessa tähän asiakirjaan. Viime syksynä Opkon pääsihteeri Jussi Miettinen sanoi Kotimaan haastattelussa henkilökohtaisena kantanaan, että ”Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen tunnustavat papit kaikissa Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, herätysliikkeissä ja järjestöissä” ovat hänen uskonveljiään ja -sisariaan sukupuolesta riippumatta. Miettinen totesi, ettei Opkolla ole virkakysymyksestä virallista linjaa, mutta toisaalta myös, että pääsihteerinä hän vastaa Opkon teologisesta linjasta.
Tämäkään kysymys ei kuitenkaan Mika Tuovisen mukaan vaikuttanut eropäätökseen. Tuovisen mukaan kysymys virasta ei ole Opkon työssä olennainen, koska Opko ei järjestä jumalanpalveluksia. Myös työntekijöistä valtaosa on maallikkoja.
Opko tekee yhteistyötä monien eri tavoin papinvirasta ajattelevien yhteisöjen kanssa. Opkon sisällä virkakysymyksestä vallitsee Tuovisen mukaan omantunnonvapaus.
ENTÄ KIRKKOPOLITIIKKA? Ajallisesti eropäätös osui kohtaan, jossa kahden STI:n merkittävän jäsenjärjestön, Sleyn ja Kansanlähetyksen, asema Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöinä on ollut uhattuna.
Mika Tuovisen mukaan tämäkään ei vaikuttanut eropäätökseen tai sen ajankohtaan ”ainakaan tietoisesti”.
– Olemme pohtineet, missä kaikessa olemme mukana ja mihin keskitymme. Eropäätös nyt sattui tähän ajankohtaan.
Opkon suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon Tuovinen kuvaa hyväksi mutta ei kovin tiiviiksi.
– Monella paikkakunnalla meidän opiskelijatyötä tehdään evankelis-luterilaisten seurakuntien tiloissa, ja olemme siitä iloisia.
Henkilökohtaisesti Tuovinen kertoo, että hallituksen eropäätös tuntui vaikealta.
– Eihän tämä itselleni helppo päätös ollut. STI on itselleni ollut tärkeä järjestö, ja näen että heillä on tärkeä tehtävä kristikunnassa.
Ilmoita asiavirheestä