Kirkon Hallintovirkamiehet (KiHV) ry:n hallitukselle on tullut tietoon, että seurakunnissa on tehty ratkaisuja määritellä hallintosäännössä kirkkoherra johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan esihenkilöksi.
KiHV ry:n hallituksella on velvollisuus seurakuntien johtavien talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijoiden edustajana tuoda esille, että tämä ei ole kirkollisen järjestelmän eikä lainsäädännön mukaista. Kirkon hallintohierarkiassa on sisäänkirjoitettuna kaksinapainen seurakunnan johtamisjärjestelmä, jossa on hyvät ja huonot puolensa.
Kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. Kirkkoherran, kuten muunkin papiston, oleminen tuomiokapitulin ja piispan alaisuudessa on määritelty kirkollisessa lainsäädännössä.
Seurakunnan johdossa kirkkoherra on pappeuteen pohjautuvan episkopaalisen rakenteen edustaja. Kirkkoherra on seurakunnassa piispallisen vallan edustajana. Kirkkoherra ei ole luottamushenkilöhallinnon alainen eikä kirkko- tai seurakuntaneuvostolla ole toimivaltaa puuttua kirkkoherran johtaman hengellisen työn, julistuksen ja opetuksen sisältöön.
Koska kirkollisessa lainsäädännössä ei ole erikseen määritelty johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan esihenkilöä, hän on suoraan seurakunnan hallintoa yleisesti johtavan kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston alainen.
Se, että kirkkoherra toimii kirkkoneuvoston puheenjohtajana, ei tarkoita kirkkoneuvoston alaisen viranhaltijan esihenkilöyttä. Esihenkilövaltaa käyttää toimielin kollegiona.
Johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan alaisuuteen kuuluu se henkilöstö, joka ei ole kirkkoherran alaisuudessa. Jos johtava talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltija olisi kirkkoherran alaisuudessa, silloin kirkkoherran alaisuudessa olisi myös johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan alainen henkilöstö.
Kirkkohallituksen hallintosääntömallin perusteluissa lukee seuraavaa: ”Kirkkoherra päättää hengellisen työn viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilöstöasioista.”
”Seurakunnassa taloudesta vastaavan viranhaltijan päätösvalta muun kuin hengellistä työtä koskevan henkilöstön osalta voi olla samansisältöinen kuin kirkkoherralla hengellistä työtä tekevien osalta.”
Kaksinapaisen johtamisjärjestelmän vahvistaa se, että muusta palkkausjärjestelmästä erillisessä ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä ovat rinnakkain sekä kirkkoherrat että johtavat talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijat.
Virkaehtosopimuksen 1 § kuuluu seuraavasti: Ylimmällä johdolla tarkoitetaan kirkkohherran virkaa ja sen haltijaa sekä työnantajaa edustavaa johtavaa talous- ja henkilöstöhallinnon virkaa ja sen haltijaa. Pykälän soveltamisohjeessa todetaan, että ylin johto johtaa seurakunnan toimintaa ja taloutta.
Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n hallituksen puolesta,
Tapio Yliluoma
Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n puheenjohtaja