Koululaisten harjoittelema joiku jäi esittämättä Karigas­niemen kappelissa – ”Kirkon kantaa ei edusta näkemys joiun synnillisyydestä”, Oulun piispa sanoo

Karigasniemen kappeli. Kuva: Anu Sorjonen

Utsjoella Karigasniemen kappelissa järjestettiin saamelaisten kansallispäivänä tilaisuus, jonka ohjelma on herättänyt jälkikäteen huomiota. Alun perin kappelissa oli tarkoitus kuulla koululaisten tilaisuutta varten harjoittelema perinteinen joiku. Kappelissa oli kuitenkin virinnyt keskustelua, jonka mukaan joiku ei sopisi pyhään paikkaan. Tämän palautteen perusteella opettajat olivat jättäneet joiun pois ohjelmasta.

Oulun piispa Jukka Keskitalo kertoi tapauksesta eilen torstaina 8.2. julkisessa Facebook-päivityksessään. Myös Utsjoen vt. kirkkoherra Anu Sorjonen ja Karigasniemen koulun rehtori Laura Niittyvuopio-Valle ovat laatineet tapauksesta tiedotteen koululaisille ja heidän huoltajilleen. Niin piispa, kirkkoherra kuin rehtorikin toteavat, että joiulla on paikkansa myös kirkossa.

Anu Sorjonen kertoo Kotimaalle, ettei ollut itse paikalla tilaisuudessa. Sorjosen mukaan Utsjoen seurakunnan työntekijät eivät olleet osallisina joikuesitystä koskeneessa keskustelussa.

– Suurin harmin aihe on ollut se, että lapset eivät päässeet esittämään harjoittelemaansa esitystä.

Koululaiset on kutsuttu esittämään joiku Karigasniemen kappelille huhtikuussa piispantarkastuksen yhteydessä.

Sorjonen korostaa, että saamen kieli ja kulttuuri ovat tärkeä osa Utsjoen seurakunnan elämää. Esimerkiksi jumalanpalvelukset ovat aina kaksikielisiä. Myös joikua voidaan esittää jumalanpalveluksissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa.

Karigasniemen kappeli. Kuva: Anu Sorjonen

Jukka Keskitalo totesi Facebook-päivityksessään ottaneensa asiaan kantaa viimeksi vuonna 2019. Silloin Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra kielsi saamelaismuusikko Wimme Saaren esiintymisen Sippolan kirkossa. Päätös herätti laajaa julkista huomioita ja myöhemmin kirkkoherra pyörsi päätöksensä.

Keskitalo totesi olevansa asiasta yhä samaa mieltä kuin silloin: piispan mukaan perinteinen saamelainen joiku sopii kirkkoon siinä missä klassinen musiikkikin.

Hän totesi, että jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta näkemys joiun synnillisyydestä ei edusta kirkon kantaa.

Keskitalo korosti lisäksi, että saamelaiset ovat itse oman kulttuurinsa parhaita asiantuntijoita: ”Joiku aiheena tuntuu herättävän erilaisia mielipiteitä yhteisön sisälläkin ja vaikuttaa, että joiusta kaivataan lisää keskustelua. Tätä keskustelua haluamme herkällä korvalla seurata kirkossakin kunnioittaen eri näkemyksiä”, hän kirjoitti.

Saamelaisten kansallispäivän tilaisuuden Karigasniemen kappelilla järjestivät SamiSoster ry ja Utsjoen seurakunta. Karigasniemen koulu on kaksikielinen peruskoulu, jonka oppilaista valtaosa on saamenkielisessä opetuksessa.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliIstutko kuopassa vai kuljetko tiellä? – Kirkollisessa elämänpiirissä kielikuvilla on suuri valta ja vaikutus
Seuraava artikkeliEvankeliumi: Kärsimystien päässä Jeesuksen vierellä ei ollut yhtään opetuslasta

Ei näytettäviä viestejä