Kahdessa 1700-luvun puukirkossa on valmistunut tänä vuonna mittava remontti – katso kuvista, miltä kirkoissa nyt näyttää

Pohjanmaalla Uudessakaarlepyyssä on yksi Suomen vanhimmista mutta myös moderneimmista puukirkoista. Vuonna 1708 valmistuneen Pyhän Birgitan kirkon vanhat seinät kätkevät nyt sisäänsä nykyaikaista talotekniikkaa sekä kauniisti kunnostettua ja osin uuttakin pintaa, kun kirkon mittava peruskorjaus viime keväänä valmistui.

Noin 2,3 miljoonaa euroa maksanut remontti oli niin suuri urakka, että sen käsittely on helpoin aloittaa siitä, mitä ei korjattu.

– Vaikka kirkko on hyvin vanha, palkit olivat todella hyvässä kunnossa. Ne säilytettiin melkein kokonaan. Ainoastaan kuorin hautakamarissa tarvittiin vähän uutta puuta, kirkkoherra Mats Edman kertoo.

Saneerattujen kohteiden lista onkin sitten pidempi. Kirkossa uusittiin lattia, putket, sähköt, lämmitysjärjestelmä, palontorjuntalaitteisto ja äänentoisto, Edman luettelee. Penkit entisöitiin, ikkunoita korjattiin, kattokruunut sähköistettiin, sisäseinät maalattiin ja koristemaalaukset konservoitiin. Vain holvin maalaus jäi vielä tekemättä.

Pyhän Birgitan kirkossa uusitiin muun muassa lattiat ja entisöitiin penkit. Kirkkosalin etuosassa näkyy uusia kahdenistuttavia penkkejä, joita voidaan tarvittaessa siirtää. Kuva: Päivi Karjalainen

SUOMEN KIRKOISSA penkkejä on yleensä paljon. Nykyään ajatellaan, että ehkä liikaakin. Niinpä usein remonttien yhteydessä osa penkeistä poistetaan.

Uudenkaarlepyyn kirkosta poistettiin penkkejä edestä ja takaa. Samalla istumapaikat vähenivät noin 1 000:sta 700:n. Mats Edman arvioi, että se riittää hyvin alle 6 000 jäsenen seurakunnan tarpeisiin.

Kiinteiden penkkien tilalle kirkkosalin etuosaan tuotiin kahdenistuttavia irtopenkkejä. Ne voidaan kääntää myös kohti seurakuntaa tai viedä kokonaan pois.

Kirkkosalin takaosaan tuotiin pöytiä ja tuoleja kahvittelua varten. Sinne rakennettiin myös esteetön wc.

Esteettömyyttä parannettiin muutenkin. Sisäänkäynnille rakennettiin uusi luiska ja ovista tehtiin automaattiset: nyt ne saa auki nappia painamalla. Myös ikkunat saa nykyään avattua, kun ne aiemmin olivat kiinteät.

Lisäksi kirkkoon rakennettiin uusia tiloja: pieni keittokomero, lepotila esimerkiksi sielunhoitoa varten sekä tornihuone kellotapuliin. Kirkkosaliin tehtiin perhetila.

Kirkkosalin takaosan uudessa kahvittelutilassa Denice Andersson vuolee kynttilöitä kattokruunuihin sopiviksi. Kirkkoherra Mats Edmanin oikealla puolella näkyy pienen keittiön sisäänkäynti. Kuva: Päivi Karjalainen

JOITAIN YLLÄTYKSIÄKIN remontissa tulee yleensä vastaan. Pyhän Birgitan kirkon remontissa suurin niistä oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan vain muutama kuukausi ennen remontin alkua. Sodan takia kaikkia rakennusmateriaaleja ei ollut saatavilla. Esimerkiksi kirkon lattiaan tarvittavaa tiheää puuta ei voitu tuoda Venäjältä, vaan tilalle oli etsittävä kotimaista lankkua.

Myös sisämaali jouduttiin vaihtamaan, sillä yhtä alkuperäisen suunnitelman mukaisen maalin ainesosista valmistetaan vain Ukrainassa. Uuden maalin valinta vaati paljon pähkäilyä ja useita koemaalauksia, mutta lopputulokseen seurakunnassa ollaan tyytyväisä.

Remonttia hidastivat myös kirkon alta löytyneet lukuisat haudat.

– Vanhoja luita oli sadassa eri paikassa. Ensin kaikki hautapaikat piti dokumentoida. Sen jälkeen luut siirrettiin samaan hautakamariin kuorin alle, \n>Edman kertoo.

Kaiken kaikkiaan seurakunnassa peruskorjattu kirkko on otettu vastaan hyvin.

– Seurakuntalaiset ovat kiitelleet, että nyt meillä on käytännöllinen kirkko.

Vain neljä uutta arkkitehdin valitsemaa valaisinta ovat herättäneet myös soraääniä.

– Toiset tykkäävät ja toiset eivät. Minusta ne ovat hyvät, mutta joidenkin mielestä ne eivät sovi vanhaan kirkkoon, Edman sanoo.

Pyhän Birgitan kirkon kirkkosalin perhetilaa valaisee moderni pyöreä valaisin. Kirkkoherra Mats Edman kertoo, että kaikkien mielestä arkkitehdin valitsemat uudet valaisimet eivät oikein sovi vanhaan kirkkoon. Kuva: Päivi Karjalainen

POHJOIS-KARJALASSA Ilomantsin kirkossa peruskorjaus valmistui tämän vuoden lokakuussa. Koristeellisista enkelimaalauksistaan tunnettu Sadan enkelin kirkko otettiin käyttöön 1796.

Kaikkiaan noin 1,5 miljoonaa euroa maksaneessa remontissa uusittiin kirkon lämmitysjärjestelmä, vesikatto, äänentoisto sekä valaistus. Samalla tehtiin monia muutoksia kirkon sisätiloihin.

Vaikka remontti oli Ilomantsissakin suuri, muutos ei seurakunnassa lähes 40 vuotta työskennelleen talouspäällikkö Hilkka Hiltusen mielestä ole silmiinpistävä. Hän mainitsee arkkitehti Ilkka Kärnän sanoneen, että arkkitehdille paras kiitos on se, jos kukaan ei huomaa, että kirkossa on käyty.

– Niinhän se on vanhan korjaamisesta. Poistettujen penkkien kohdalla ihmiset ovat kysyneet, että olikos tässä ennen penkkejä, Hiltunen sanoo.

Uuden maalipinnan saanut Ilomantsin kirkko näyttää komealta myös ulkopuolelta. Kuva: Eija Irene Hiltunen

PENKKEJÄ POISTETTIIN sekä kirkkosalin etu- että takaosasta. Silti kirkkoon mahtuu edelleen noin 700 henkilöä. Se on melkein neljäsosa vajaan 3 000 jäsenen seurakunnasta.

Kirkon etuosaan penkkien tilalle tulee irtotuoleja, joita voidaan tarpeen mukaan siirrellä. Nyt eteen mahtuu pyörätuolin kanssa, ja kirkon etuosaa voidaan käyttää pienten ryhmien kokoontumiseen.

Kuoriin rakennettiin myös uusi alttaripöytä. Sen äärellä pappi voi olla kasvot kohti seurakuntaa. Sitä voidaan myös siirtää niin, ettei ehtoolliselle päästäkseen tarvitse enää nousta portaita.

Myös vanha alttaripöytä on edelleen käytössä. Poistetut penkitkin ovat varastossa, jos niille myöhemmin tulisi syystä tai toisesta tarve.

Kirkkosalin takaosaan rakennettiin esteetön wc. Kirkon eteiseen on tekeillä kahvittelutila, mutta pöydät ja penkit ovat vielä tilaamatta.

Talouspäällikkö Hilkka Hiltunen esittelee pientä
keittiötä Ilomantsin kirkon eteisessä. Kun keittiö ei ole käytössä, se jää piiloon ovien taakse. Myöhemmin eteiseen tulee tuoleja ja pöytiä kahvittelua varten. Kuva: Eija Irene Hiltunen

MAALÄMPÖÖN SIIRTYMISEN ansiosta kirkkoa voidaan nyt käyttää ympäri vuoden, kun se aiemmin oli suljettuna joulusta pääsiäiseen.

Kirkon ulkoseinät saivat myös uuden maalipinnan. Sisäseinien koristemaalauksiin ei tässä remontissa koskettu, vaikka yksi enkeleistä pientä paikkausta jo kaipaisikin.

– Se on erikoistyötä, johon ei saatu tekijää tällä aikataululla, Hiltunen kertoo.

Hiltusen mielestä kirkko on nyt remontin jälkeen Ilomantsin komein rakennus. Myös rakenteiden ja talotekniikan osalta asiat ovat kunnossa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Ensimmäistä jumalanpalvelusta remontoidussa kirkossa vietettiin pyhäinpäivänä.

– Kirkossa oli hurjasti väkeä. Huomasi, että ihmiset olivat kaivanneet kirkkoon.

Lue myös:

Lupa kirkon remontointiin heltiää yliarkkitehdin mukaan Kirkkohallituksesta lähes aina – lupamenettely ei silti ole merkityksetön

Kansallispyhättöä korjaamassa – liturginen konsultti Mika K T Pajunen haluaa tehdä Turun tuomiokirkosta sellaisen, että sen huomassa turisteista tulee pyhiinvaeltajia

Ensimmäinen monikäyttöisyysremontti Satakunnassa: Pomarkun kivikirkkoon remontoitiin kahvittelu- ja työtilaa

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkko ja minä: Hyrynsalmella on kaikki mitä Paula Kemppainen tarvitsee – mutta yhteen tilaisuuteen täytyy sielläkin jonottaa
Seuraava artikkeliKolumni: Kolonialismi on leimannut kristikunnan historiaa, mutta kristinuskolle se on vierasta

Ei näytettäviä viestejä