Jo vuosisatojen ajan Tallinnaa mereltä lähestyvä tulija on voinut nähdä useita korkeita kirkon torneja. Siellä ne ovat edelleen, mutta pilvenpiirtäjät ovat muuttaneet kaupungin horisonttia.

Tallinnan ja koko Viron uskonnollisessa tilanteessa on niin ikään tapahtunut muutoksia. Viime vuonna tehdyn väestölaskennan mukaan Viron asukkaista 28 prosenttia on kristittyjä. Ortodoksit ovat suurin ryhmä, heitä on Virossa asuvista 16 prosenttia. Kahdeksan prosenttia on luterilaisia.

Luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä on ollut viime vuodet laskussa. Kirkko näkyy kuitenkin kokoaan suurempana mediassa osin arkkipiispa Urmas Viilman aktiivisuuden ansiosta.

KIRKKOKIERROS TALLINNASSA auttaa hahmottamaan kaupungin kirkollista historiaa, joka alkoi 1200-luvulla katolisena aikana. Yhtä lukuun ottamatta kaikki kierroksen kirkot sijaitseva neliökilometrin säteellä toisistaan.

Luonteva aloituspaikka Tallinnan kirkkokierrokselle on Olevisten kirkko. 1400-luvulla se oli jonkin aikaa Euroopan ellei koko maailman korkein rakennus.

Virolaisen kirjailijan Jaan Krossin 1500-luvun lopun Tallinnaa kuvaavassa teoksessa Uppiniskaisuuden kronikka päähenkilö Palle eli Balthasar Russow kiipeää nuorena poikana Olevisten kirkon torniin. Kertomus on hieno kuvaus huimauksen tunteesta taivaan ja alhaalla ammottavan tyhjyyden välillä. Torniin voi nykyäänkin kiivetä viiden euron maksusta, mikäli uskaltaa ja kuntoa riittää.

Neuvostoviranomaiset luovuttivat toisen maailmansodan runteleman, huonokuntoisen Olevisten kirkon vuonna 1950 vapaille suunnille. Vapaiden suuntien tukeminen oli yksi neuvostovallan yritys heikentää valtakirkon eli ortodoksisen kirkon merkitystä.

Nykyisin Olevisten kirkossa toimii baptistiseurakunta. Seurakunta järjestää muun muassa Alfa-kursseja. Viron kaikista kristityistä baptisteja on viisi prosenttia.

Kirkossa hetken istuessani siellä käy lukuisia pyhiinvaeltajia, muun muassa ristinmerkkejä tekeviä puolalaisia. Nimenomaan pyhiinvaeltajia, ei turisteja, sillä eikö jokainen kirkkotilaan astuva ihminen ole tavallaan pyhiinvaeltaja?

TOOMPEAN MÄELLÄ on Viron jäsenmäärältään suurimman kirkon katedraali. Jatkamme matkaa seuraavaksi sinne.

Oppaana minulla on Tallinnan suomenkielisen seurakunnan kirkkoherra Tomi Kallanne, joka tuntee kaupungin hyvin. Hänen seurakunnastaan tässä jutussa kerrotaan tuonnempana lisää.

Matkalla katedraaliin ohitamme Venäjän suurlähetystön. Rakennusten edusta aidattiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Aita on täynnä sodan ja Venäjän vastaisia julisteita.

Poliisi vartioi suurlähetystön edustalla vuorokauden ympäri. Viron suuri naapurimaa käy jälleen sotaa niin kuin niin lukuisia kertoja aiemminkin menneinä vuosisatoina.

Venäjän ja koko Moskovan patriarkaatin alaisen Viron ortodoksisen kirkon Aleksanteri Nevskin katedraali sijaitsee Viron parlamenttia vastapäätä. Se on nimetty 1200-luvulla eläneen Novgorodin suuriruhtinaan mukaan.

Kirkkorakennus kuvaa osaltaan Viron ja Venäjän jännitteisiä suhteita. Kirkko valmistui Venäjän vallan aikana vuonna 1900. Kirkon purkamista vaadittiin jo vuonna 1919 Viron itsenäistyttyä Venäjästä. Kirkko muistutti liikaa tsaarinvallasta.

Nyt tästä erikoisesta historian vaiheesta kuulee Virossa puhuttavan jälleen. Tällä kertaa syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä Venäjän ortodoksisen kirkon johdon sotaa ihannoivat lausunnot.

ORTODOKSIT OVAT Viron suurin uskonnollinen ryhmä. Heistä valtaosa kuuluu Moskovan patriarkaatin alaiseen kirkkoon.

Tasan sata vuotta sitten Viron ortodoksit liittyivät Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen, mutta neuvostoaikana kirkko pakotettiin takaisin Moskovan ja Venäjän alaiseen patriarkaattiin.

Ortodoksit ovat jakaantuneet kahteen kirkkoon. Osa maan ortodokseista siirtyi vuonna 1996 ja uudestaan Konstantinopolin patriarkaatin alaisuuteen. Tätä kirkkoa kutsutaan Viron Apostoliseksi ortodoksiseksi kirkoksi.

Moni satamasta keskustaan kävelevä ohittaa tähän pienempään ortodoksikirkkoon kuuluvan Pyhän Simeonin kirkon. Liikenteen ja uudisrakennusten puristukseen jäänyt pieni kirkko kuvaa osaltaan sitkeyttä.

Aleksanteri Nevskin katedraalissa valokuvaaminen on kielletty. Siitä huolimatta otan pylvään takaa yhden kuvan ilman salamaa kauniista turkoosinsinisestä katosta.

Saan välittömästi ärhäkkäät moitteet paikalla olevalta pariskunnalta. He käskevät minun hävetä ja uhkaavat ilmiantaa minut kirkon työntekijöille.

Harvoin kirkosta poistuessa on niin paha mieli. Tyhmää oli ottaa kuva, kun se oli kiellettyä, mutta vielä häpeällisempää oli tulla haukutuksi ikonien edessä.

VAIN PARINSADAN metrin päässä Aleksanteri Nevskin katedraalista sijaitsevassa Tallinnan Pyhän Neitsyt Marian tuomiokirkossa, luterilaisen kirkon katedraalissa, suntio ottaa erittäin ystävällisesti vastaan.

Muutama vuosi sitten tammikuussa osallistuin tässä tuomiokirkossa jumalanpalvelukseen. Kirkossa oli niin kylmä, että hengitys höyrysi. Se konkretisoi vaurauden epätasaista jakaantumista eri maiden kirkoissa.

1200-luvulla rakennetun kirkon sisätiloissa näkyy historia monin tavoin. Saarnastuolia vastapäätä on lasi-ikkunainen pikku huone, joka rakennettiin Ruotsin vallan aikana kuninkaalle.

Historia näkyy myös saarnastuolin päällä olevassa Venäjän valtion symbolissa, kaksipäisessä Kotkassa.

KUN TOOMPEAN mäeltä laskeutuu alas, pääsee Pühan Vaimun eli Pyhän Hengen kirkkoon. Luterilaista kirkkoa ei helposti huomaa kadulta. Yksi maamerkki on kirkon vieressä oleva Viron vanhin kahvila Maiasmokk.

Pyhän Hengen kirkko on yksi pandemian ja Venäjän aloittaman sodan seurauksena turistien vähyydestä kärsinyt kirkko. Kaupungista puuttuvat venäläiset ja kiinalaiset turistit.

Kirkon suntio Kalle Vilbaste on kääriytynyt villaiseen viittaan. Kirkon sisätiloissa on yllättävän viileä, vaikka Maiasmokin kahvilan terassilla istutaan auringonpaisteessa.

Pyhän Hengen kirkossa on laatta 1500-luvun lopussa toimineelle kirkkoherra Balthasar Russowille. Hänelle, joka Jaan Krossin romaanin mukaan kiipesi nuorena poikana Olevisten kirkon torniin.

Balthasar Russow kirjoitti kirkkoherran töiden ohessa teoksen Liivinmaan kronikka. Se kertoo Viroon liittyvästä historiasta viime vuosituhannen ensimmäisinä vuosisatoina. Silloin ja siitä eteenpäin sodat sekä valtataistelut ovat yhä uudestaan seuranneet toisiaan.

Yksi 2000-luvun ilmiö on se, että Pyhän Hengen kirkossa on viikoittain englanninkielinen ehtoollinen. Englannin kieli on jalkautunut Tallinnaan vasta viime vuosikymmeninä, osin EU- ja Nato-jäsenyyksien myötä. Maassa on perinteisesti puhuttu saksaa, venäjää ja ruotsia viron lisäksi.

KELTASÄVYINEN LUTERILAINEN Jaanin kirkko sijaitsee Vapautuksen aukiolla, Vanhan kaupungin kupeessa. Aukion laidalle on ripustettu valtava Viron ja Ukrainan lippuja yhdistävä kangas.

Ukraina on Virossa Suomea enemmän esillä. Esimerkiksi Viron kirkon pää-äänenkannattaja Eesti Kirik on sodan alettua julkaissut jokaisella etusivullaan Ukrainan lipun värit.

Jaanin kirkko on profiloitunut kulttuuriväen kirkkona. Siellä on muun muassa vaihtuva taidenäyttely, tällä kertaa valokuvia vedestä. Usein kirkossa voi kuulla huippumuusikoiden harjoittelevan.

Kerran kuussa Jaanin kirkossa vietetään Taizé-messua. Joukko ei ole suuri, mutta erityistä siinä on se, että messu kokoaa eri kirkkokuntien ihmisiä viettämään ehtoollista yhdessä.

Jaanin seurakunnan taloudenhoitaja Anu Lust kävi toisinaan lapsena Jaanin kirkossa naapurissa asuneen ystävänsä ja tämän mummon kanssa. Ystävä oli kastettu, mutta Lustia ei.

– Kerran kun aikuisena kuuntelin kirkossa saarnaa, ymmärsin mistä kaikesta olin ollut koko elämäni vajaa, hän sanoo.

Kun hän pyysi kastetta, silloinen Jaanin kirkkoherra Toomas Paul sanoi, että ensin pitää käydä rippikoulu. Lapsuudenystävä Piritalta ei ollut käynyt rippikoulua vaikka oli kastettu. Yhdessä nämä silloin nelikymppiset ystävykset kävivät rippikoulun.

TALLINNAN SUOMALAISEN seurakunnan jumalanpalvelukset järjestetään Ruotsalaisessa Mikaelin kirkossa. Se sijaitsee parinsadan metrin päässä Jaanin kirkosta.

Tila oli alun perin sisterssiläisen nunnaluostarin ylläpitämä sairaala köyhiä ja kodittomia varten. 1600-luvulla Ruotsin vallan aikana se luovutettiin ruotsalaiselle seurakunnalle, ja neuvostoaikana tilat toimivat urheiluhallina.

Tallinnan suomalainen seurakunta perustettiin kesällä 1989 palvelemaan Virossa asuvia inkeriläistaustaisia ihmisiä sekä muita suomalaisia. Suomenkielistä jumalanpalvelusta oli Tallinnassa vietetty säännöllisesti jo vuodesta 1978 lähtien.

Lisäksi seurakunta järjestää viikoittain muun muassa kirkkomuskaria. Seurakunnan omat toimitilat ovat ydinkeskustassa Vanhan kaupungin kupeessa.

– Kaikki Virossa asuvat ja täällä matkailevat ovat lämpimästi tervetulleita meille viettämään yhteistä jumalanpalvelusta tai ihan vain mukavaa aikaa, Tomi Kallanne sanoo.

– Jalkaudun myös mielelläni matkalaisten pariin sinne, minne he minut kulloinkin kutsuvat. Miltä kuulostaisi pieni kaupunkikävely tai vaikka kirkkovierailu papin seurassa? hän kysyy.

Tulevaisuudessa seurakunta painottaa entistä enemmän opiskelijatyötä Tallinnan lisäksi Tartossa ja Latvian Riigassa. Pelkästään Virossa opiskelee parhaillaan yli tuhat suomalaista.

Opiskelijayhteyksien vahvistaminen on luontaista Kallanteelle, sillä hän on aiemmin ollut Lappeenrannan opiskelijoiden sekä kansainvälisen yhteisön pappina.

TALLINNAN KIRKKOKIERROS päättyy Mustamäen kaupunginosaan rakenteilla olevaan luterilaiseen Maria Magdalenan kirkkoon.

Diakoni Ülle Reimann esittelee keskeneräisiä tiloja. Hän oli vuosien ajan seurakunnassa vapaaehtoisena ja teki töitä kirjapainossa. Sitten seurakunnan kirkkoherra Tiina Klement ehdotti, että hän opiskelisi diakoniksi ja tulisi seurakuntaan töihin.

Seurakunnalla on kirpputori, jonka tuloilla se jakaa avustuksia alueen köyhimmille lapsiperheille sekä ukrainalaisille.

Maria Magdalenan seurakunta tekee paljon yhteistyötä kaupungin kanssa. Apua saavat perheet valitaan kaupungin virkailijoiden kanssa. Seurakunta oli myös yhtenä ohjelmajärjestäjänä viime vuonna Mustamäen lähiön 60-vuotishjuhlissa.

Mustamäellä asui paljon ukrainalaisia jo ennen sodan syttymistä.

– Uudet tulijat ovat heitä, jotka ovat menettäneet kotinsa ja kaiken, Ülle Reimann sanoo.

Tapaamisemme jälkeen hän kiiruhtaa satamaan tapaamaan laivaan majoitettuja ukrainalaisia pakolaisia.

Venäjä on ollut halki vuosisatojen tavalla tai toisella osa virolaista todellisuutta, niin kuin suomalaistenkin todellisuutta. Kysyn Reimannilta mitä hän ajattelee Venäjästä. Hetken hiljaisuuden jälkeen hän sanoo, että se antaa syyn rukoilla.

– Eivätkö he ymmärrä, mitä julmuuksia he tekevät, hän kysyy.

MARIA MAGDALENAN kirkko on ollut rakenteilla vuodesta 2017. Valmistumisesta ei ole varmaa tietoa. Rahoitustakin haetaan vielä.

Seurakunta kokoontuu jumalanpalveluksiin keskeneräisen kirkon pienessä salissa, Maria Magdalena -ikonin silmien alla.

Aiemmin seurakunta käytti Mustamäen kaupunginosan valtuuston talon kellaria. Sitä ennen mustamäkeläiset kokoontuivat kodeissa ja Nõmmen seurakuntasalissa.

Vaikka luterilaisten määrä ei näytä kasvaneen Virossa, keskeneräisen kirkkorakennuksen suuri sali kertoo lujasta luottamuksesta tulevaisuuteen.

 

TIEKIRKKOON VIROSSA

Viron kirkoista ja muista uskonnollisista kokoontumispaikoista noin 400 toimii kesällä tiekirkkoina. Ohessa tässä jutussa mainittujen Tallinnan kirkkojen osoitteet ja aukioloajat:

Olevisten kirkko, Lai 50, avoinna klo 10–18, jumalanpalvelus sunnuntaisin klo 10 ja klo 12

Aleksanteri Nevskin katedraali, Lossi Plats 10, avoinna la–su klo 7–18, ma 8–18, palvelukset ma-pe klo 8.30, la 7.30 ja su 7.15 ja 9.30

Luterilainen Pyhän Marian Tuomiokirkko, Toom-Kooli 6, avoinna 10–17, jumalanpalvelus la klo 12, su klo 11

Pyhän Hengen kirkko, Pühavaimu 2, avoinna ma-su klo 9–18, jumalanpalvelukset la klo 10 venäjäksi, englanniksi su klo 11 ja klo 13 ja latinaksi su klo 15

Jaanin (Johanneksen) kirkko, Vabaduse Väljak 1, avoinna ti–su klo 12–16, jumalanpalvelukset ma klo 18, ke klo 13.30, to klo 12 ja su klo 10

Ruotsalainen Mikaelin kirkko, Rüütli 9, jumalanpalvelus ruotsiksi su klo 12, suomeksi kuukauden ensimmäinen ja kolmas su klo 10, ja saksaksi kuukauden toinen ja neljäs su klo 15

Maria Magdalenan kirkko, Kiili 6, jumalanpalvelus su klo 15

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä