Varhain helmikuun ensimmäisenä maanantaina Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toiminnanjohtaja Tomi Järvinen oli kotikaupungissaan Seinäjoella ulkoiluttamassa perheen kultaistanoutajaa Fifiä. Puhelimeen kilahti Whatsapp-viesti: Kaakkois-Turkissa oli tapahtunut maanjäristys.
KUA:n keräys maanjäristyksen uhreille oli käynnistetty aamukymmeneen mennessä. Katastrofiapu on yksi keskeinen osa KUA:n työtä.
– Apuamme on suunnattu Syyriaan, koska siellä meillä on toimisto ja työntekijöitä. Sodan seurauksena tilanne Syyriassa on erittäin vaikea, Tomi Järvinen kertoo.
Tähän mennessä kuolonuhrien määrä Turkissa ja Syyriassa on jo lähes 50 000 ihmistä. Uhreista valtaosa on Turkissa. Sadat tuhannet ihmiset ovat menettäneet kotinsa.
VIIME VUONNA 75 vuotta täyttänyt Kirkon Ulkomaanapu on kasvanut Suomen suurimmaksi kansainvälisen avun järjestöksi.
Säätiömallisena toimivan KUA:n budjetti on tänä vuonna 58 miljoonaa euroa, ja sillä on 3 500 pääasiassa paikallista työntekijää eri puolilla maailmaa. Heistä valtaosa on opettajia.
KUA:n Suomen toimistossa Kirkon talossa Helsingin Etelärannassa on noin sata työntekijää.
Kasvua kuvaa sekin, että Tomi Järvisen syntyessä vuonna 1972 Kirkon Ulkomaanavussa oli yhteensä kuusi työntekijää.
Järvinen aloitti KUA:n toiminnanjohtajana vuoden alussa. Sitä ennen hän oli ollut järjestön palveluksessa noin kymmenen vuotta muun muassa varatoiminnanjohtajana ja strategisen kehittämisen johtajana.
Aiemmin hän on työskennellyt helluntaiseurakuntien lähes sata vuotta sitten perustamassa lähetysjärjestö Fidassa sekä yhdysvaltalaistaustaisessa kehitysyhteistyöjärjestö World Visionissa.
– Näitä kaikkia kolmea toimijaa yhdistää jakamaton lähimmäisenrakkaus, Järvinen sanoo.
Työtoveri Fidan ajoilta kertoo iloitsevansa siitä, että vaikka Tomi Järvinen ei enää ole Fidan palveluksessa, hän on Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja.
– Taivaan Isää voi palvella monella tapaa, entinen työtoveri sanoo.
Järvisen tausta on siis helluntailaisuudessa.
– Minulle sekä helluntailaisuus että luterilaisuus ovat läheisiä, Tomi Järvinen sanoo.
Ymmärryksestä sekä helluntailaisia että luterilaisia kohtaan voi olla erityistä hyötyä KUA:n toiminnanjohtajana.
Kuten eräs Ulkomaanapua tunteva kansainvälisissä tehtävissä oleva henkilö sanoo: KUA tarvitsee johtajan, joka osaa puhua erilaisille kristillisille tahoille.
– Tomilla on sitä kykyä ja se luo luottamusta, hän arvioi.
Tomi Järvinen laajentaa vielä edellistä näkemystä.
– Toiminnassamme on tärkeää, että osaa puhua eri uskontokuntien edustajille. Uskonnolliset yhteisöt ja johtajat ovat merkittävässä roolissa rauhan ja kehityksen mahdollistajina.
YK:N ALAISEN Maailman Ruokaohjelman mukaan kuusi vuotta sitten nälänhätä uhkasi 80 miljoonaa ihmistä. Nyt se uhkaa 349 miljoonaa ihmistä. Erityisen vaikea tilanne on ollut jo vuosia itäisen Afrikan alueella, ja se on heikentynyt entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Sodan seurauksena Suomessa vahvistui ymmärrys siitä, että emme ole yksin maailmassa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Suomessa sota on vaikuttanut hintojen, esimerkiksi ruuan hinnan kallistumiseen.
Tomi Järvisen mukaan Suomessa eletään kuitenkin yhä eräänlaista sisäänpäin lämpiämisen aikaa. Se näkyy esimerkiksi Ylen Nenäpäivään sekä Yhteisvastuukeräykseen kohdistettuina vaatimuksina siitä, että ensin pitäisi auttaa kotimaassa.
– Toivoisin kirkolta, lähinnä esimerkiksi piispakunnalta, selkeämpää ja vahvempaa ääntä siitä, miksi apua pitää antaa myös kotimaan rajojen ulkopuolelle.
– Tässä suhteessa on ollut hiljaista, ja heitä kuitenkin kuunnellaan, Järvinen sanoo.
Hän toivoo myös, että vieläkin selvemmin nostettaisiin esille se, miten paljon kirkko jo auttaa kotimaassa esimerkiksi diakoniatyön kautta.
– En tahtoisi kuitenkaan asettaa kotimaata ja ulkomaita tässä suhteessa vastakkain. Iso osa apua antavista ihmisistä tukee niin kotimaisia kuin ulkomaisia kohteita.
Hän uskoo lähimmäisenrakkauden olevan edelleen suomalaisille tuttu käsite.
– Kansalaiset odottavat kirkolta lähimmäisenrakkauden puolustamista.
VAIKKA KEHITYSYHTEISTYÖHÖN budjetoidut määrärahat ovat vaatineet ponnisteluja jokaisessa hallitusohjelmassa, nyt niihin kohdistuu erityisiä vähennyspaineita. Syynä on kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne.
KUA ja Suomen Lähetysseura julkaisivat muutama viikko sitten avoimen kirjeen sen puolesta, ettei tulevassa hallitusohjelmassa leikattaisi kehitysyhteistyömäärärahoja.
”Jo valmiiksi niukoista määrärahoista leikkaaminen olisi lyhytnäköistä ja eettisesti kyseenalaista”, järjestöjen toiminnanjohtajat painottavat avoimessa kirjeessään.
Alkuvuoden ajankohtaisia asioita KUA:ssa onkin ollut lobata valmisteilla olevia hallitusohjelmia niin, että niissä näkyisi jatkossakin koulutuksen ja rauhantyön tukeminen. Prosenttitasolla tavoitteena on edelleen, että kehitysyhteistyöhön käytettäisiin 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Nyt määrärahan osuus on 0,42 prosenttia.
Tomi Järvinen on kuitenkin toiveikas, sillä hänen mukaansa suomalaiset ymmärtävät koulutuksen ja rauhantyön merkityksen.
– Suomi kuuluu maailman 20 demokraattisimpaan maahan. Ne kaikki ovat myös hyvinvointivaltioina kärjessä. Siksi suomalaisten on helppo ymmärtää koulutuksen, toimeentulon ja demokratian merkitys hyvinvoinnille.
Katastrofiavun lisäksi KUA:n toiminnan peruspilareita ovatkin työ koulutuksen, rauhan ja toimeentulon hyväksi.
VENÄJÄN HYÖKKÄYS Ukrainaan sai suomalaiset jakamaan omastaan. Kirkon Ulkomaanavun kautta suomalaiset ovat lahjoittaneet 11 miljoonaa euroa Ukrainaan.
Edellinen avustusennätys KUA:ssa on vuodelta 2010. Silloin Haitin maanjäristyksen jälkeen annettavaan tukeen suomalaiset osoittivat neljä miljoonaa euroa.
Järvisen mukaan media nostaa usein kerrallaan esille yhden ison asian. Nyt se on Ukraina. Esimerkiksi Itäisen Afrikan kuivuus ja väliin jääneet satokaudet ovat jääneet lähes kokonaan medialta huomaamatta.
– On ymmärrettävää, että läheisyys vaikuttaa.
– Mutta miten osaisimme välittää ymmärrystä siitä, että kauempana asuvat ihmiset tarvitsevat apua. Omalla viestinnällämme tavoitamme pääasiassa työllemme jo valmiiksi myötämielisiä ihmisiä.
TOMI JÄRVISEN ei ole vaikea samaistua itäafrikkalaisten ihmisten elämään. Hänen työuransa kansainvälisissä tehtävissä alkoi harjoittelijana Fidan palveluksessa Tansaniassa. Fida auttoi siellä Ruandasta kansanmurhaa paenneita ihmisiä.
– Ensimmäinen työtehtäväni oli hiekan lapioiminen kuorma-auton lavalle. Hiekkaa tarvittiin koulun rakentamiseen Ruandasta paenneille ihmisille.
Tomi Järvinen sanoo, että olisi hienoa jos hänellä olisi joskus mahdollisuus tutkia, miten koulutus vaikutti Ruandasta paenneiden nuorten elämään. Hän sanoo myös miettineensä sitä, keskittyikö aikanaan riittävästi kuuntelemaan kansanmurhaa paenneiden ihmisten kokemuksia.
Yksi hänen työtovereistaan uran alkuajoilta sanoo, että Järvinen osoitti nuoresta pitäen karismaattisuutta ja älykkyyttä.
Toinen työtoveri sanoo, että tullessaan nuorena poikana Tansaniaan, Järvinen oli täynnä intoa ja ideoita.
– Hän oli sosiaalisesti avoin ja sai lunastettua pian paikkansa paikallisten parissa. Ihan vaan olemalla oma itsensä ja avoimuudella paikalliset luottivat häneen. Tomi katsoi Afrikkaa analyyttisesti ja hänellä oli halu oppia. Hän oppikin lukemaan mielestäni kulttuuria hyvin, samoin kuin omaksui kielen nopeasti.
Yksi entisistä työtovereista kuvailee Järvistä pohjalaisen suorapuheiseksi, joka tekee niin kuin sovitaan ja paneutuu asioihin. Jos joku asia ei oikein sujunut tai tuli muita vastoinkäymisiä, hän saattoi sadatella: voi hyvää päivää.
Tomi Järvinen asui kolmessa eri itäisen Afrikan maassa, Ugandassa, Keniassa ja Tansaniassa yhteensä 12 vuotta ennen paluutaan Suomeen.
Suomessa Järvisen koti on ollut koko ajan ja on edelleen Seinäjoella. Helsingissä on vain pieni vuokra-asunto pakollisia yöpymisiä varten.
KORONA SEKÄ Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat vieneet maailmaa taaksepäin.
Silti viime vuosikymmeninä on ollut hyvääkin kehitystä. Yksi sellainen on, että kouluun pääsevien lasten suhteellinen osuus maailmassa on kasvanut. Vielä 50 vuotta sitten vain noin 70 prosenttia lapsista pääsi kouluun, kun nyt luku on jo noin 90 prosenttia.
Se ei tietystikään riitä. KUA:n yhtenä painopisteenä onkin koulutuksen kehittäminen. Siihen kuuluu myös ammatillinen koulutus muun muassa luovilla aloilla, koodauksessa ja digitaalisessa markkinoinnissa.
– Digitaalisin keinoin on mahdollisuus kehittää laadukasta koulutusta ja tarjota monipuolisia työllistymismahdollisuuksia. Siksi se on tärkeää jatkossa, Tomi Järvinen sanoo.
Ukrainaan suuntautuvassa avussa painopiste on ollut koulujen tukemisessa. KUA on muun muassa korjannut kouluja, rakentanut niihin pommisuojia, järjestänyt opettajille psykososiaalisen tuen koulutusta ja lapsille aktiviteetteja.
Kirkon Ulkomaanapu satsaa useissa eri maissa koulutuksen tukemiseen muun muassa Opettajat ilman rajoja -toiminnan kautta. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalaiset opettajat kouluttavat eri maissa kollegoitaan ja mentoroivat heitä verkon kautta.
– Sen lisäksi. että yhä useampi lapsi pääsee kouluun, hyvä uutinen maailmassa on se, että koulutuksen laatu on kehittynyt.
HELMIKUUN LOPUSSA Tomi Järvinen on ollut Saudi-Arabiaan ja Qatariin suuntautuneelta työmatkalta. Siellä hän on osallistunut humanitaarisen avun konferenssiin sekä tavannut koulutukseen liittyviä rahoittajia, muun muassa Education Above All Foundation -säätiön edustajia. Kyseinen säätiö on taustaltaan qatarilainen. Se rahoittaa useita YK-järjestöjä ja tekee yhteistyöstä maailmanpankin kanssa.
– Uskon KUA:n yhden menestystekijän olevan epätavallisten kumppanuuksien etsiminen ja rohkeus, kunhan saamme pitää kiinni omista arvoistamme.
* * *
KUKA?
Tomi Järvinen, 50
Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja
Juuri nyt mietin sitä, miten rakentaa siltaa tulevaisuuteen.
Luin viimeksi Kati Martonin kirjoittaman elämäkerran Angela Merkelistä (WSOY 2021).
Parasta Suomessa on yhteiskunta ja yhteinen tahto pitää kaikista huolta. Verovaroista valtaosa käytetään yhteisten asioiden hoitamiseen.
* * *
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä