Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa eläkkeellä oleva Risto Ojala kertoo suhteestaan kotikirkkoonsa Kuhmoisissa.

”Kuhmoisten kirkossa nautin kirkkotaiteesta, alttaritaulusta, saarnatuolista maalauksineen, sideparruissa olevista raamatunjakeista, saarnoista ja virsien laulamisesta. Nautin koko rakennuksesta, jossa ihmisiä on käynyt yli 230 vuoden ajan.

Asuin lapsuuteni Säynätsalossa. Koska vanhempani olivat kuuroja, kävimme viittomakielisissä jumalanpalveluksissa Jyväskylän kuurojenkoululla ja seurakuntatalolla.

Opiskellessani Jyväskylän yliopistossa yhteiskuntatieteitä Jumala teki kutsumistyötään ja tulin uskoon. Valmistuin, menin naimisiin, ja asetuimme Kuhmoisiin, jonne sain kutsun Kuuloliiton Kopolan kurssikeskuksen johtajaksi.

Olemme asuneet Kuhmoisissa siitä asti, vaikka olen työskennellyt välillä muuallakin, Jyväskylässä ja Helsingissä. Eläkkeelle jäin 60-vuotiaana Jyväskylästä, Kuurojen Palvelusäätiön perustaman Palvelukeskus Metsolan johtajan tehtävistä.

Eläkkeellä halusin vielä toisen tutkinnon ja lähdin Helsingin yliopistoon opiskelemaan teologiaa.

Halusin opiskella teologiaa, sillä mielestäni kirkossamme uskovien yleinen pappeus ei toimi hyvin. Tavallisella seurakuntalaisella oli vain vähän mahdollisuuksia toimia seurakunnassa. Esimerkiksi ehtoollisavustajaksi ei aina otettu maallikkoja. Teologiksi valmistuttuani olen päässyt paremmin toimimaan jumalanpalveluksissa.

Kuhmoisissa huomasin, että miehet osallistuivat vain vähän seurakunnan toimintaan. Halusin saada heitä mukaan ja ajattelin, että se voisi onnistua järjestämällä miehiä kiinnostavaa toimintaa. Niinpä aloin järjestää miehille Kotailtoja.

Aluksi järjestin iltoja metsästysseurojen kotapaikoissa. Joukon kasvaessa Kotailtoja alettiin pitää isoissa maalais- ja seurojentaloissa, entisillä kyläkouluilla, rukoushuoneilla ja kirkoissa.

Kotailtojen vetovoimana ovat elämästään ja työurastaan elävästi kertovat vierailijat upseereista puuseppiin, erilaiset kokoontumispaikat ja niiden esittely, seurustelun sakramentti tarjoilun yhteydessä sekä päätöshartaus.

Kotaillat toteuttavat mielestäni tärkeää seurakunnallista toimintaperiaatetta: on toimittava rajojaan myöten. Yli viidentoista vuoden aikana Kotailtoja on pidetty 110:ssä eri paikassa, 35:llä eri kylällä ja monissa eri kunnissa. Miehiä on tullut mukaan myös messuihin.

Kuhmoisten kirkossa saan kohdata muita kirkkovieraita sekä Kolmiyhteisen Jumalan hänen sanansa ja ehtoollisen kautta.

Kirkossa lauletaan: ”Hoosianna korkeuksissa! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.” Silloin aina katson punaista käytävämattoa ja ajattelen Kristuksen tulevan sitä pitkin Kuninkaitten kuninkaana seurakuntansa keskelle.”

Risto Ojala
   Kuva: Kotialbumi

Kuhmoisten kirkko

Matti Åkerblomin suunnittelema kirkko on rakennettu 1785. Alttaritaulun ”Maria ja Magdalena ristin juurella” (1860) maalasi B. A. Godenhjelm.