Tämä juttu kuuluu Kotimaa-lehden sarjaan Kirkko ja minä. Siinä ihmiset eri puolilta Suomea kertovat elämästään ja suhteestaan paikalliseen kirkkoon. Tällä kertaa äänessä on agrologi, maanviljelijä Hanna Koivulampi, jolla on merkityksellinen suhde Lehtimäen kirkkoon. Lehtimäki on nykyään osa Alajärven seurakuntaa Etelä-Pohjanmaalla.
”Minua on auttanut paljon kiitollisuus elämästä ja siitä, mitä kaikkea hyvää olen vanhempieni kautta saanut. Kiitollisuus on jännä asia: kun ajattelen myönteisesti, se tuo tunteen hyvästä ja kiitollisuuden siitä kaikesta, mitä on ollut.
Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Töysässä Etelä-Pohjanmaalla. Perheeni kävi aika usein jumalanpalveluksessa Töysän kirkossa. Se oli sellainen tapa, ja opin siihen, että lapsena mentiin kirkkoon vanhempien mukana. Meillä kotona ja koko suvussa, on pidetty tärkeänä hengellisiä asioita.
Kotoa ohjattiin mukaan seurakunnan toimintaan. Lapsena kävin pyhäkoulussa ja myöhemmin varhaisnuorten kerhossa. Rippikoulun jälkeen olin leireillä isosena ja kävin seurakunnan nuortenilloissa ja konserteissa.
Minut ja mieheni vihittiin Töysän kirkossa. Muutin Lehtimäelle ja saimme neljä lasta. Lehtimäen seurakunnan pappi tuli kastamaan lapset kotona. Lehtimäen kirkosta tuli kotikirkkoni. Se on lämminhenkinen ja mukaansa kutsuva. Olen aina tuntenut siellä oloni tervetulleeksi.
Kolmisen vuotta sitten kuoli äitini ja tätini. Isäni kuoli pari vuotta sitten. Ymmärrän kyllä, että vanhalle ihmiselle tulee sairauksia ja jossakin vaiheessa elämä loppuu. Jotenkin se on vaan hyväksyttävä.
Oli se silti raskasta aikaa. Surun keskellä sain apua perheeltäni sekä ystäviltäni. Kävin myös seurakunnan järjestämässä sururyhmässä. Olen puhunut surustani ihan avoimesti, sillä enemmän saa ystävien tuesta, kun puhuu asiasta mahdollisimman paljon.
Äitiä en ehtinyt surra oikein kunnolla, kun piti huolehtia isästä. Isä kun jäi yksin asumaan heidän yhteiseen kotiinsa.
Olemme siskon kanssa molemmat olleet isän tyttöjä. Halusin pitää isän hautajaisissa puheen isälle. Se oli minulle iso asia, että pystyin sen puheen edes pitämään.
Hanna Koivulampi
Koen saaneeni seurakunnalta lohdutuksen sanoja. Minua on lohduttanut surussani kristillinen jälleen näkemisen toivo ja sellainen ajatus, että elämä jatkuu siellä rajan takana, kun sielu lähtee eteenpäin. Sitä uskoa olen saanut seurakunnalta.
Ihan joka pyhä ei tule käytyä kirkossa, mutta minulla on vieläkin tapana, että sunnuntaisin kello kymmenen kuuntelen kirkonmenot radiosta, televisiosta, striimattuna tai tallenteena Lehtimäen, Alajärven tai Alavuden kirkoista.
Tänä vuonna käynnistyy kolmas kauteni kirkkovaltuuston jäsenenä. Toivon, että ihmiset lähtisivät aina aktiivisesti mukaan seurakunnan toimintaan. Jumalanpalveluksissa on vanhempaa väkeä vähän. Konsertit vetävät ihmisiä enemmän. Onneksi on erilaisia tilaisuuksia.
Lehtimäen kirkko
Jacob Rijfin suunnittelema kirkko on rakennettu vuonna 1800.
Museovirasto luokittelee Lehtimäen kirkonseudun valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Tarja Vänskä