Nelimarkka-museoon Alajärvelle pystytetty näyttely Maailman kautta kuljemme – pohjalaistaiteilijoiden näkemyksiä uskonnosta osoittaa, että Pohjanmaa on oikea Raamattu-Suomi. Siellä ovat syntyneet monet kirkonsisäiset herätysliikkeemme lestadiolaisuudesta evankelisuuteen. Vankimman jalansijansa alueella on saanut myös Savossa syntynyt körttiläisyys.

Anne-Maj Salinin kuratoima näyttely tutkii, miten uskonto näkyy pohjalaisten taiteilijoiden teoksissa, ja näkyyhän se, jopa monien näyttelyyn osallistuvien uskonnottomien taiteilijoiden teoksissa.

Lokakuussa avatussa näyttelyssä kuraattori halusi laajentaa edellisvuona Kauhavan herättäjäjuhlien aikaan Lapuan Kaari-galleriassa esillä ollutta pienoisnäyttelyä ajallisesti ja taidehistoriallisesti kattavaksi. Mukana on satojen vuosien ikäisiä kirkkoveistoksia ja tänä vuonna valmistuneita nykytaideteoksia. Näyttelystä ilmenee konkreettisesti, että uskonto on ylläpitänyt kulttuuria kaikkina aikoina.

Kirkkojen enkeliveistoksista alkaen vanhassa ja vanhemmassa taiteessa on korostettu uskonnon ulkoisia merkkejä. Aivan erityisen asemansa körttiläisyys sai 1900-luvun vaihteessa, jolloin se kansallisromantiikan aikakaudella nähtiin yhtenä kansakuntaa rakentavana voimana.

Venny Soldan-Brofeldt: Heränneitä. 
Kuva: Bukowskis

Seuraväen kuvausta vakavasti ja hilpeästi

Alusta alkaen körttiläisyys oli kulttuurimyönteistä, kun taas lestadiolaisuuden keskellä kasvanut Tyko Sallinen joutui kamppailemaan liikkeen visuaalisia taiteita koskevan kulttuurikielteisyyden kanssa. Hän vapautui kiristävästä ahdistuksesta vasta maalattuaan Jyskyt ja Hihhulit.

Körttiseuroissa huivipäiset mummot kuuntelevat sanan julistusta niin Veikko Vionojan kuin Lapualla vierailleen Venny Soldan-Brofeldtin maalauksissa. Harras tunnelma on myös vakaasti uskovaisen Eero Nelimarkan Alahärmässä pidettyjä beckiläisten seuroja kuvaavassa maalauksessa.

Körttiseuroja kuvaavan nykytaiteilijan Heikki Mäki-Tuurin maalauksessa tunnelma sen sijaan on jo hivenen railakkaampi. Omalla tavalla riehakas tunnelma on myös Arvi Mäenpään seura-aiheisissa miniatyyrimaalauksissa.

Pauliina Turakka Purhonen: Paratiisin vartija 
Kuva: Jussi Tiainen

Hurskaan kuoren alta löytyvät toiset kasvot

Varsin monet teoksillaan näyttelyyn osallistuvat taiteilijat, kuten Marita Liulia, Teemu Mäki ja Riku Riippa ilmoittavat olevansa uskonnottomia.

Kirkkojemme vaivaisukoista pitkään innoituksensa hakenut ja uskonnollisessa kodissa kasvanut Antti Ojala, Pekka Jylhä tai pappisperheen lapsi Pauliina Turakka Purhonen eivät tunnustaudu uskovaisiksi, mutta eivät toisaalta uskonnottomiksikaan.

Silti katsoja saattaa kokea teoksissa jotain pyhää tai vähintäänkin harrasta kuten Marita Liulian valokuvissa ja Riku Riipan nimettömissä vaivaisukkoveistoksissa, joiden muotokieli lähtee taiteilijan lapsuudessa ihailemista kotiseudun kirkkojen arkaaisista vaivaisukoista.

Riku Riippa kuten Pekka Jylhäkin kertovat uusilla paikkakunnilla kiertäessään mielellään tutustuvansa vanhoihin kirkkorakennuksiimme ja hautausmaihin. Jylhä tekee teoksissaan uskontoon tai pikemminkin uskoon liittyvät symbolit konkreettisesti näkyviksi: syntimme heitetään syntipukin ylle, moottorilla käyvä rukousmylly jauhaa ikuisesti ja täytetty pupujussi kantaa valoa.

Pekka Jylhä: Syntipukki 
Kuva: Nelimarkka-museo

Marita Liulia puolestaan ravistelee kuvissaan uskontoon liittyviä tabuja. Kultaiseen pukeutuneen Marian viitan sisältä löytyvät toiset kasvot. Sellaiset hänen mukaansa pohjalaisilla naisilla usein on hurskaan kuorensa alla.

Yhdessä kuvassa Liulia on kuvannut itsensä orjantappurakruunu päässään. Myös itsensä joulupukin kanssa kuvanneella Teemu Mäellä on otsallaan piikkikruunu. Liulian lailla Mäki on kuvannut Jeesuksen feminiisenä olentona.

Teemu Mäki: Jeesuksen toinen tuleminen 
Kuva: Nelimarkka-museo

Sata teosta 29 taiteilijalta

Näyttelyvierailla on mahdollisuus katsoa Teemu Mäen dokumenttielokuva Jouluevankeliumi tai kuunnella Christian Lindbladin puusta rakentamasta Surun jukebox -teoksesta Kati Raitisen sellolla soittamaa musiikkia Richard Wagnerista Alfred Schnitkeen ja Kimmo Hakolaan.

Vanhan uskonnollisen taiteen traditioista ovat ammentaneet myös tekstiiliteoksissaan Mia Damberg ja Pauliina Turakka Purhonen, jonka Ilmestys-teoksessa enkeli ilmestyy lohikäärmettä sylissään pitelevälle Joosefille. Värigrafiikastaan tunnetun Juha Tammenpään oudoissa olioissa on nähtävissä vaikutteita Pohjanmaallakin vaikuttaneen Hugo Simbergin maalauksista pikkupiruineen.

Vaikka Nelimarkka-museon näyttely ei ole tyhjentävä katsaus pohjalaiseen uskonnolliseen taiteeseen, riittää 29 taiteilijan noin sadassa teoksessa pureksittavaa pitkäksi aikaa.

Näyttely avoinna Nelimarkka-museossa Alajärvellä 5.3. 2023 saakka.

Pohjalaistaiteilijoiden uskontoaiheiset teokset puhuttavat Nelimarkka-museossa – enkeleitä, pikkupiruja ja uudenlaisia Jeesus-kuvia