Kun Mari Leppänen valittiin Turun arkkihiippakunnan piispaksi, syntyi erikoinen kirkollis-hallinnollinen ongelma. Leppäsestä tuli hallintorakenteen mukaisesti puolisonsa, Liedon kirkkoherra Risto Leppäsen hengellinen esipaimen ja kaitsija. Tilanne koettiin hankalaksi ja niinpä päätettiin, että Risto Leppäsen siirtyy arkkipiispa Tapio Luoman kaitsentaan. Asiasta voi lukea lisää Kotimaan jutusta täältä.

Jokainen kirkon sisäpiireissä vähääkään liikkunut on törmännyt ilmiöön, jossa pappi on naimisissa toisen papin tai teologin kanssa. Huomio saa tukea tilastoista. Pappien keskuudessa yleisin aviopuolison ammatti tai koulutus on pappi tai teologi. Joka viidennen Pappismatrikkeliin (2018) tietonsa ilmoittaneen miehen puoliso on teologi. Vastaavasti joka neljännen naispuolisen papin puoliso on teologi.

”Naisteologien keskuudessa avioituminen toisen teologin kanssa on kuitenkin vähentynyt, kun taas miesten keskuudessa lisääntynyt. Tämän taustalla on teologien sukupuolirakenteessa tapahtunut muutos”, todetaan Kati Tervo-Niemelän Pappismatrikkeliin kirjoittamassa artikkelissa.

Toisin sanoen kun naisia on opiskelijoissa enemmän kuin miehiä, naisilla on pienempi mahdollisuus löytää puoliso teologimiesten joukosta, kun taas vähäisemmällä miesjoukolla on parempi asema kirkollisilla avioitumismarkkinoilla.

Luterilaisen kirkon kymmenen piispaa ovat hyvä esimerkki edellä kuvatusta ilmiöstä. Neljällä heistä on puolisona pappi ja kahdella muun kirkollisen koulutuksen saanut.

Pappien kanssa ovat naimisissa piispat Jari Jolkkonen, Jukka Keskitalo, Matti Repo ja Mari Leppänen. Piispa Bo-Göran Åstrandin ja arkkipiispa Tapio Luoman puolisot eivät ole pappeja tai teologeja, mutta heillä on diakonia-alan koulutus.

Sen sijaan Simo Peuran, Seppo Häkkisen, Teemu Laajasalon ja Kaisamari Hintikan puolisoilla on aivan muun alan koulutus.

Puoliso ymmärtää työn erityisluonteen

Taivalkosken seurakunnan kirkkoherra Tuomo Törmänen on naimisissa Kuusamon seurakunnan kasvatustyön kappalaisen Marika Villikan kanssa.

Törmänen ja Villikka opiskelivat samaan aikaan Helsingin yliopistossa teologiaa mutta eivät tunteneet toisiaan ennen kuin tapasivat samassa kesätyöpaikassa. Kuusamosta kotoisin oleva Törmänen oli Sulkavalla kesäteologina, kun Espoosta kotoisin oleva Villikka tuli sinne suorittamaan teologiharjoittelua. He pitivät muun muassa yhdessä rippikoulua.

– Se ei ollut rakkautta ensisilmäyksellä, mutta pienen tutustumisen jälkeen aloimme seurustella jo kesän aikana. Marikalla oli punainen pieni auto, itselläni ei ollut edes ajokorttia. Kuljimme lähiseuduilla muun muassa kesäteatterissa. Siitä se sitten vähitellen lähti, Törmänen kertoo.

Villikka naurahtaa, että syksyllä he olivat samassa seminaarissa, jossa opponoitiin eli arvioitiin toisten töitä.

– Ehkä sellainen tapa on meillä jäänyt päälle. Minä ainakin luen ja kommentoin paljon Tuomon tekstejä, Villikka sanoo.

Törmänen myöntää tämän ja kiittää vaimoaan suorasta ja rehellisestä kritiikistä.

Pappispariskunta Törmänen-Villikka tuli Kuusamoon vuonna 2009. Aluksi he olivat samassa työpaikassa, mikä herätti paikallista huomiota.

– Hyvää siinä oli, että saimme yhdessä tutustua työhön ja opetella sitä seurakunnassa, Villikka sanoo.

– Oli mukavaa aikaa tehdä yhdessä työtä, Törmänen vahvistaa.

Kumpikin pitää hyvänä, että puoliso ymmärtää työn erityisluonteen ja pystyy keskustelemaan siitä, mikä vahvistaa ammatti-identiteettiä.

– Puhumme paljon kotona myös työasioista, ja joskus se voi mennä hieman liian pitkälle. Esimerkiksi kun puoli kahdentoista aikaan nukkumaan mennessä toinen alkaa kysellä ensi kesän konfirmaatioiden striimauksista, Villikka tunnustaa.

On tärkeä kulkea omaa ammatillista polkua

Oman vaikeuskertoimensa tilanteeseen tuo, jos toinen puoliso on esimiessuhteessa toiseen.

– Oli erikoinen tunne ja tilanne, kun olin tullut valituksi kirkkoherraksi Taivalkoskelle ja samalla lääninrovastiksi. Pian sen jälkeen Marika valittiin kappalaiseksi Kuusamoon, ja minä olin asettamassa häntä virkaan, Tuomo Törmänen sanoo.

– Joillekin esimies-alainen-tilanne työpaikalla sopii, mutta minusta se tuntuisi hankalalta, Marika Villikka toteaa.

Villikka käsitteli viime vuonna aihetta ”kollega kotona ja töissä” Kirkkohallituksen Rakkauden roihu –blogissa.

”Samassa ammatissa toimiminen luo vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen ja toisen identiteettiä ymmärtää hyvin. Ilman tähän ammattiin opiskelemista, olisimmeko koskaan tavanneet? Olisimmeko huomanneet toisissamme mitään yhteistä? Polkumme osuivat yhteen toisen kesätyöpaikassa ja toisen harjoittelutyöpaikassa. Se oli minusta johdatusta”, Villikka kirjoitti.

Hän painotti, että on tärkeää saada kulkea omaa ammatillista polkuaan.

”Olemme kumpikin uraihmisiä, mutta olemme onneksi välttyneet siltä, että kilpailisimme keskenämme. Mitähän siitä olisi tullut, jos olisimme joskus hakeneet samaa työpaikkaa?”, hän kysyi blogissa.

Yhteinen arvomaailma ja kiinnostuksenkohteet

Kirkossa ei ole saatavilla yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka monella seurakuntien tai kokonaiskirkon vakituisista noin 14 000 työntekijästä on samassa työyhteisössä oleva puoliso. Seurakuntien verkkosivuilla törmää kuitenkin verrattain usein työntekijöiden samoihin sukunimiin. Siitä ei tietenkään voi päätellä liikaa, sillä puolisoilla voi myös olla eri sukunimet.

Pappismatrikkelia selaamalla löytää puolisoiden ammateista teologian maisterien lisäksi muun muassa kirkon nuorisotyöntekijöitä ja diakonissoja.

Kirkon ammattiin kouluttautuvat ovat perinteisesti löytäneet puolison opiskelutoverien joukosta. Myös kristilliset opiskelijajärjestöt ovat tarjonneet luontevan paikan varsinkin korkeakouluissa opiskeleville tutustua samanhenkisiin kirkon töihin aikoviin ihmisiin. Herätysliikepohjaisissa opiskelija-asuntoissakin tiedetään monen kestävän parisuhteen saaneen alkunsa.

Yhteisen arvomaailman ja kiinnostuksenkohteiden on usein nähty ennakoivan parisuhteen pysyvyyttä paremmin kuin kovin erilaisen arvomaailmojen ja ristiriitaisten intressien.

Avioliittoon johtavat työpaikkaromanssit tunnetaan myös seurakunnissa. Nykyisin moni kuitenkin opiskelee kirkon ammattiin hieman vanhempana. Tällöin parisuhde tai perhe voi olla jo olemassa eikä uutta kirkon työntekijöiden välistä liittoa pääse syntymään.

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.