Suomen kuntavaaleilla valittiin koko maassa yhteensä 8 999 kunnan- tai kaupunginvaltuutettua, joista ainakin 65 eli joka 138:s työskentelee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa. Seurakuntien työntekijöitä oli ehdokkaina hiukan yli 200, joten valtuustopaikan sai suunnilleen joka kolmas. Kaikkiaan 64 kunnassa tai kaupungissa on toukokuusta lähtien valtuutettuna vähintään yksi seurakunnan työntekijä. Kuntia on kaikkiaan 311, joista 16 Ahvenanmaan kuntaa ei ollut mukana kuntavaaleissa.
Kirkon tehtävistä eläkkeelle jääneitä pääsi valtuustoihin koko maassa 21, joista 17 on eläkerovasteja tai muita eläkepappeja.
Keskusta sai eniten kirkollisia valtuutettuja
Kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin valituista seurakuntien nykyisistä ja eläkkeelle jääneistä työntekijöistä oli Keskustan listoilla joka neljäs, Kristillisdemokraattien listoilla melkein joka viides, SDP:n listoilla joka kuudes ja Kokoomuksen listoilla 11 prosenttia. Perussuomalaisten listoilla oli valituista nykyisistä tai eläkkeelle jääneistä seurakuntien työntekijöistä yhdeksän prosenttia, Vihreän liiton listoilla noin seitsemän prosenttia ja Vasemmistoliiton listoilla runsaat kolme prosenttia.
Suomen Kommunistinen Puolue, RKP ja Feministinen puolue eivät saaneet valtuustoihin ainuttakaan kirkon nykyistä tai eläkkeelle jäänyttä työntekijää.
Puolueisiin sitoutumattomilla paikallisilla listoilla oli yhteensä neljä kirkon työntekijää, joista kaksi valittiin valtuustoihin.
Eritoten kirkkoherrat pärjäsivät vaaleissa hyvin
Ehdokkaina olleista yhdeksästä kirkkoherrasta valtuustopaikan sai kuusi eli 67 prosenttia ja muista papeista 39 prosenttia. Diakoniatyössä toimivista ehdokkaista pääsi valtuustoihin 11 eli 34 prosenttia ja seurakuntien nuorisotyössä toimivista ehdokkaista yhdeksän eli 29 prosenttia.
Suntioilla ja seurakuntamestareilla meni vaalit huonommin kuin muilla ammattiryhmillä ja myös huonommin kuin koko maan ehdokkailla keskimäärin: vain kahdeksan ammattiryhmään kuuluvista ehdokkaista eli 19 prosenttia tuli valituiksi. Muista seurakuntien ammattiryhmistä valtuustoihin pääsi yhteensä 26 prosenttia.
Kaikista ehdokkaina olleista eläkkeelle jääneistä kirkon työntekijöistä pääsi kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin 32 prosenttia, eläkepapeista melkein puolet eli 44 prosenttia.
Kunnallisvaaleissa oli ehdokkaita kaikkiaan 33 618, joista valtuustopaikan sai 26,8 prosenttia eli hiukan useampi kuin joka neljäs.
Seurakunnan työntekijä pääsi helpoimmin valtuustoon Perussuomalaisten listalta
Seurakuntien työntekijät ja seurakuntatyöstä eläkkeelle jääneet menestyivät kuntavaaleissa parhaiten Perussuomalaisten listoilla: viidestätoista puolueen ehdokkaana olleesta kahdeksan eli 53 prosenttia sai valtuustopaikan.
Toiseksi parhaiten menestyttiin SDP:n listoilla, joilla olleista kirkon nykyisistä ja eläkkeelle jääneistä työntekijöistä 47 prosenttia eli 16 ehdokasta tuli valituksi.
Kolmanneksi helpoimmin kirkon työntekijä tai kirkon työstä eläkkeelle jääneistä sai valtuustopaikan Vasemmistoliiton listoilla: niillä olleista pääsi valtuustoon 43 prosenttia eli kolme edustajaa.
Suomen Keskustan ehdokaslistoilla oli 26 prosenttia eli suurin osuus ehdokkaina olleista seurakuntien nykyisistä ja eläkkeelle jääneistä työntekijöistä, joista valituksi tuli 25 ehdokasta eli 36 prosenttia Keskustan ehdokkaina olleista.
Kansallinen Kokoomus sai ehdokkainaan olleista seurakuntien nykyisistä ja eläkkeelle jääneistä työntekijöistä läpi 28 prosenttia ja Vihreä liitto 27 prosenttia.
Kristillisdemokraattien listoilla olleista kirkon nykyisistä tai eläkkeelle jääneistä työntekijöistä pääsi valtuustoihin 24 prosenttia eli vähemmän kuin koko maan ehdokkaista keskimäärin. Puolueen listoilla oli 22 prosenttia eli Keskustan jälkeen toiseksi suurin osuus ehdokkaina olleista seurakuntien työntekijöistä ja seurakuntatyöstä eläkkeelle jääneistä. Kirkollisia ehdokkaita valittiin keskimäärin vähemmän, koska kristillisdemokraattien ehdokkaita oli huomattavan paljon.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,8 prosenttia
Kuntavaalien suurimmaksi puolueeksi koko maassa nousi kokoomus, joka sai 20,7 prosenttia äänistä. Sen perässä tulivat SDP (19,4 prosenttia), Keskusta (17,5 prosenttia), Vihreät (12,4 prosenttia), Perussuomalaiset (8,8 prosenttia), Vasemmistoliitto (8,8 prosenttia), RKP (4,9 prosenttia) ja Kristillisdemokraatit (4,1 prosenttia). Muut puolueet ja ryhmät saivat äänistä yhteensä 3,5 prosenttia.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,8 prosenttia.
Kuva: Jukka Granström. Kuntavaalimainoksia Kirkkonummen keskustassa.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Lue myös:
Kotimaa selvitti: Kuntavaaleissa ehdolla runsaasti kirkollisia ehdokkaita