Vuosina 1939-1945 Suomessa elettiin sodan kovia vuosia. Sodan kauhut verottivat myös Kauhajokea, josta lähti tuhansia nuoria miehiä rintamalle. Kaikki eivät palanneet kotiin hengissä.

Raskaiden menetysten myötä Kauhajoen kirkon edustalle perustettiin sankarihautausmaa, jolle kohosi surullisen paljon ristejä. Seurakunnan ja pitäjän suunnitelmiin kuului, että hautapaikat merkitään ensin valkoisilla puuristeillä, ja lopulta nurmikentän laitaan pystytetään hautapaasi, johon kaiverretaan kaikkien kaatuneitten kauhajokisten nimet. Nimiä kertyi lähes 400.

Tarkoitus oli, että puiset ristit olisi paaden valmistuttua poistettu ja niiden tilalle olisi jäänyt vain nurmialue. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat. Risteistä ei haluttu luopua.

PUISET RISTIT eivät kestä Suomen vaihtelevissa sääolosuhteissa kovinkaan kauaa. Siksi ristejä on jo useampaan kertaan uusittu. Tällä kertaa ristien aikaa vaativasta uusimistyöstä vastasi Sedun Kurikan yksikkö, joka huolellisesti valmisti 334 ristiä. Puussa riitti työstämistä, ja tasaisen värityksen vuoksi ristit maalattiin peräti kolmeen kertaan.

Kauhajoen seurakunnan kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä kertoo, että seurakuntalaiset ovat arvostaneet uusia ristejä ja niiden eteen tehtyä työtä suuresti.

– Teimme tästä somepäivityksen, ja monet ovat olleet todella vaikuttuneita. Kauhajoella isänmaallisuus on korkeassa kurssissa.

Dramaattista on, että nuoret opiskelijat ovat valmistaneet ristejä pääosin vain vähän itseään vanhempien kaatuneiden haudoille. Paikalliset yhdistykset ovat puolestaan järjestäneet rahankeruun, jotta jokaisen ristin luo saadaan lyhty.

– Kauhajokiset pitävät sitten huolta siitä, että itsenäisyyspäivänä jokaisen ristin luona loistaa kynttilän liekki.

KUN ALA-PRINKKILÄ aloitti Kauhajoen kirkkoherrana vuosituhannen alussa, ristejä oli vielä 333. Rajan takaa löydettiin kuitenkin kauan kaivatun kaatuneen jäänteet, ja sankarihautausmaa sai vielä yhden ristin lisää. Ala-Prinkkilä muistaa seremonian olleen juhlallinen.

– Sankarihautausmaa on kauhajokisille merkityksellinen paikka. Yli 10 prosenttia rintamalle lähteneistä täkäläisistä kaatui taisteluissa. Valtava uhri konkretisoituu näissä puuristeissä.

Ala-Prinkkilä tahtoo muistuttaa, että kaatuneita lepää myös kahden kyläkirkon hautausmailla.

– Tänne tuotiin kuitenkin suurin osa.

KAUHAJOEN SANKARIHAUTAUSMAA on myös valtakunnallisesti kiinnostava kuriositeetti. Se sijaitsee nimittäin samalla paikalla, missä Suomen eduskunta ja hallitus rukoilivat talvisodan sytyttyä. Kun kansanedustajat evakuoitiin sodan sytyttyä Helsingistä, väliaikainen eduskunta pystytettiin Kauhajoelle. Ala-Prinkkilä kertoo, että Kauhajoki on Helsingin lisäksi ainoa paikka, missä Suomen eduskunta on virallisesti kokoontunut.

– Tänne tiivistyy paljon historiaa.

Ala-Prinkkilä on ollut juuri marraskuun lopulla pitämässä puhetta sotaveteraanien ja -invalidien joulujuhlassa.

– Heidän perintönsä on meille tärkeä. Veteraanit ovat antaneet ainakin kolme todella tärkeää lahjaa suomalaisille. Ensinnäkin he ovat taistelleet tämän maan itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Toiseksi he rakensivat tästä maasta puolustamisen arvoisen yhteiskunnan. Heidän perinnönvaalimisensa ansiosta tietoisuus näistä asioista on säilynyt sukupolvesta toiseen. Meidän yhteiskunnassamme vallitsee hyvä kriisivalmius. Muistamme sen, että hyvien päivien lisäksi joudumme kohtaamaan pahojakin päiviä.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!