Osa vanhemmista toivoo seurakuntien iltapäivä­kerhoilta kristillisyyttä, osa tunnustuk­settomuutta – Eri puolilla Suomea on päädytty erilaisiin ratkaisuihin

Iltapäiväkerho Hannunniitussa. Liljaan, toim. Roope Lipasti.

Iltapäiväkerhossa Tampereella käy kova kuhina. Eka- ja tokaluokkalaisten joukko on koulupäivästä väsynyt mutta ystävistä ja leikeistä innostunut. On välipalan aika. Ennen kuin käydään nauttimaan pöydän antimia on kuitenkin kerrattava parit perusasiat. Ensin pestään kädet, sitten otetaan pipot päästä. Ja lopuksi kädet ristitään.

Tampereen Messukylän seurakunnan johtava varhaiskasvatuksen ohjaaja Leena Katriina Leppänen kertoo, että Tampereella ruokarukouksesta ei ole luovuttu.

– Hyviin tapoihin kuuluu, että ruoasta kiitetään.

Leppänen on vastannut iltapäiväkerhotoiminnasta jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Nykyään Tampereella yhden ikäluokan koko on noin 2 000 lasta. Seurakuntien iltapäiväkerhoihin heistä osallistuu noin 70. Leppänen toteaakin seurakuntien olevan vain yksi palveluntuottaja muiden joukossa.

– Haku iltapäiväkerhoihin kulkee kaupungin kautta. Monenlaista toimintaa on tarjolla aina urheiluseuroista kielikouluihin.

TAMPEREEN SEURAKUNNILLA on palveluntuottajasopimus kaupungin kanssa. Leppänen kertoo kaupungin olevan tietoinen siitä, että tietynlainen hengellinen sisältö kuuluu iltapäivätoimintaan.

– Ohjelmastamme löytyy myös viikoittainen hartaushetki. Sitä ei piilotella missään. Kaupunki tuntee ohjelmamme, samoin lasten vanhemmat. Monelle tämä on myös valinnan peruste.

Leppänen painottaa, että valituksiakaan ei ole tullut.

– Kaikkien vuosikymmenten aikana on vain pari kertaa tullut vastaan perhe, joka ovat linjannut että lapseni ei osallistu hengellisiin juttuihin. Näiden perheiden kanssa on selvitelty vaihtoehtoista ohjelmaa.

Yksi ryhmä, jonka kanssa Leppänen on käynyt keskusteluja sisällöstä, ovat muslimiperheet.

– Esittelin parille muslimiperheelle iltapäiväkerhon toimintaa ja sanoin suoraan, että täällä tutustutaan myös Raamattuun. Perheiden isät korostivat minulle, että on turvallisempaa uskoa johonkin kuin ei mihinkään. Toinen isistä lisäsi, että hyvä kun opetatte, Jeesus on meidänkin profeetta.

Uskonnottomien perheiden lapsille ja muslimilapsille on kuitenkin esimerkiksi pääsiäishartauden ajaksi järjestetty korvaavaa ohjelmaa. Leppänen korostaa, että avain onnistumiseen on avoimuus.

– Me emme toimi salaisesti. Perheet ja toiminnan tilaaja tietävät tarkkaan, mitä täällä tapahtuu. Pääpaino on lasten omassa toiminnassa, peleissä ja leikeissä.

KUN NURMIJÄRVEN seurakunta tiedotti, että iltapäivätoiminta muuttuu tunnustuksettomaksi, sosiaalisessa mediassa heräsi kiivas keskustelu. Lopulta seurakunta päätti jatkaa asian pohtimista.

Seurakuntien iltapäiväkerhotoimintaan osallistuu Suomessa noin 5 000 lasta. Joskus seurakunnat ovat toiminnasta vastuussa yksin, joskus kyseessä on kunnan tai kaupungin ostama palvelu. Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen kertoo seurakuntien olevan alalla merkittävä palveluntuottaja.

– Asiakaspalautteiden näkökulmasta seurakuntien iltapäivätoimintaa myös arvostetaan.

Kokkonen tietää, että iltapäiväkerhojen linjaukset tunnustuksellisuuden suhteen ovat eri puolilla maata erilaisia.

– Jos kuitenkin iltapäivätoiminnassa harjoitetaan selkeästi uskontoa, tulisi järjestää vaihtoehtoinen tilaisuus. Joskus seurakunta saattaa olla alueen ainoa iltapäivätoimija, eikä perheillä ole tällöin valinnanvaraa. Kyseessä on samankaltainen verkostoyhteistyö kuin perhekeskuksissa, joissa toiminta on linjattu tunnustuksettomaksi.

TURUSSA TOIMII kahdeksan seurakuntayhtymän iltapäiväkerhoa. Toiminnasta vastaava varhaiskasvatuksen ohjaaja Susanna Lundqvist kertoo, että yhtymä on yksi kaupungin iltapäivätoiminnan palveluntuottajista.

– Toiminta on perusopetuslain alaista, joten se ei ole tunnustuksellista eikä sisällä uskonnonharjoitusta.

Iltapäivätoimintaan osallistuu lapsia monien eri kansallisuuksien ja uskontojen piiristä.

– Myös uskonnottomien perheiden lapsia on mukana. Toiminnassa ei ole hartauksia, mutta se voi sisältää katsomuskasvatuksellisia elementtejä.

Lundqvist myöntää, että seurakunnat ovat asian suhteen vahvassa ristipaineessa.

– Tavoitamme Turussa ikäluokasta noin 250 lasta vuosittain. Osa vanhemmista peräänkuuluttaa kristillisyyttä, osa tunnustuksettomuutta. Koska olemme kaupungin yhteistyökumppani, meidän on noudatettava yhteistä ohjeistusta. Toteutamme arjen kristillisyyttä ja noudatamme kristillisiä arvoja elämällä niitä todeksi.

JARMO KOKKONEN ei pidä tavattomana sitä, että Tampereella ja Turussa on iltapäiväkerhotoiminnassa näinkin eri linja.

– Yhteiskunnan puolelta ajankohtaista linjausta ei ole tullut. Viimeisimmät aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet ovat vuodelta 2011.

Kokkonen painottaa että avoin yhteistyö kotien ja kuntien kanssa on ensisijaisen tärkeää.

– Silloin ongelmia ei pääse syntymään.

Niille, joiden mielestä seurakuntien ei tulisi tarjota tunnustuksetonta ohjelmaa ollenkaan, Kokkonen esittää kysymyksen.

– Eikö tärkeintä ole lasten hyvinvointi? Nekin, jotka näkevät hartaushetket luovuttamattomina, arvostavat varmasti lähimmäisenrakkautta ja muistavat, miten Jeesus puhui lasten ensisijaisuudesta. Eiköhän me siinä olla kaikki samalla puolella.

Lue myös:

Nurmijärven kirkkoherra kommentoi kohua iltapäivä­kerhojen tunnustuk­settomuudesta: ”Olemmehan me vähän puun ja kuoren välissä”

Näkökulma: Kiihkeä keskustelu iltapäivä­kerhosta osoittaa, että suuri suvivirsi­keskustelu oli vasta alkusoittoa

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran. Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliJouluradion uusi musiikkipäällikkö Joni Hartikainen luottaa klassikoiden ja uutuuksien tasapainoon
Seuraava artikkeliKolumni: Lapsella on oikeus tutustua oman kirkkonsa perinteisiin

Ei näytettäviä viestejä