Suomessa on ollut vaikeuksia tehdä sellaisia päätöksiä, joilla rahapelihaittoja ehkäistäisiin, sanoo Sininauhaliiton pelihaittatyön yksikön päällikkö Inka Silvennoinen. Nyt perinteisen rahapelijärjestelmän murtuminen alkaa näyttää todennäköiseltä.

Monenlainen rahapelaaminen on Suomessa arkipäiväinen ilmiö. Monien elämään rahapelit ovat kuitenkin tuoneet synkän varjon. THL:n vuoden 2019 tilastojen mukaan noin kolmella prosentilla suomalaisista on jonkinasteinen rahapeliongelma. Vakavammasta rahapeliriippuvuudesta kärsii noin 1,4 prosenttia kansalaisista.

Inka Silvennoinen kertoo, että rahapeleistä voi aiheutua huomattavia talouteen, ihmissuhteisiin, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haittoja.

– Pahimmillaan henkilö voi ajautua itsemurhaan. Kansainvälisesti tiedetään, että rahapeliriippuvuudesta kärsivillä on jopa 15-kertainen itsemurhakuolleisuus verrattuna muuhun väestöön.

Kuten riippuvuusongelmissa usein, myös pelaajan läheiset joutuvat kärsimään monin tavoin.

SINNINAUHALIITTO ON sadan jäsenyhteisön verkosto, joka auttaa vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Diakoniselta arvopohjalta toimivan liiton ja sen jäsenyhteisöjen erityisosaamista ovat muun muassa päihde- ja pelihaitat.

– Sininauhaliitto on yhdessä A-klinikkasäätiön kanssa tehnyt Suomessa pioneerityötä jo 1990-luvulta alkaen, kun se alkoi nostaa pelihaittoja esiin. Silloin Suomessa ei aiheesta vielä juuri puhuttu, Silvennoinen sanoo.

Liitto tarjoaa esimerkiksi Peluurin valtakunnallisia sähköisiä palveluita, tieto- ja tukipiste Tiltin kasvokkaista ryhmätoimintaa sekä digipelaajia auttavan Restart-ohjelman.

Inka Silvennoisen mukaan rahapeliongelma jää helposti piiloon, koska se ei näy samalla tavalla ulospäin kuin esimerkiksi päihteiden käyttö.

Ongelmia ei kuitenkaan kannata vähätellä. Esimerkiksi pelivelat voivat kasvaa todella suuriksi.

– Peluurin asiakkaiden yleisin velkasumma on 20 000–50 000 euroa. Yli sadan tuhannen euron pelivelatkaan eivät ole poikkeuksellisia.

SUOMESSA RAHAPELIT ovat pitkään olleet Veikkauksen ja sen edeltäjien monopolina. Toki jo vuosikymmeniä on voinut pelata esimerkiksi internetin kautta ulkomaisten yritysten rahapelejä.

Veikkaus on ollut tietyllä tavalla kansakunnan lempilapsi. Sen pelien korvamerkityillä tuotoilla on rahoitettu monia hyviä asioita kuten sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, nuorisotyötä, tutkimusta, liikuntaa ja kulttuuria.

– Yhteiskunnassamme onkin ollut vaikeuksia tehdä sellaisia päätöksiä, joilla rahapelihaittoja pystyttäisiin ehkäisemään, Silvennoinen pohtii.

Kansainvälisesti rahapelit eivät todellakaan ole mitään nappikauppaa. Kyseessä on jättimäinen teollisuudenala, joka näkyy erittäin vahvasti esimerkiksi ammattilaisurheilussa.

Edunsaajia eli käytännössä voitontavoittelijoita rahapelaamisessa on paljon.

– Varsinaisten peliyhtiöiden lisäksi on pelien kehittämistä ja urheilu- sekä kulttuurisponsorointia. Rahapelejä markkinoidaan hyvin aggressiivisesti, joten myös mainos- ja markkinointiala liittyvät tähän bisnekseen.

Inka Silvennoinen muistuttaa, että rahapelit eivät missään nimessä ole normaali kuluttajahyödyke. Kyseessä on aidosti riippuvuutta aiheuttava tuote.

– Tämä ei ole sattumaa, vaan taustalla on hyvin tietoista tuotekehittelyä. Hyödynnetään erilaisia mekanismeja, jotta pelaaja käyttäisi pelin parissa mahdollisimman paljon aikaa ja rahaa.

MONOPOLEILLA ON taipumus murtua ennemmin tai myöhemmin.

Suomessakin on keskusteltu Veikkauksen pitkäaikaisen rahapelimonopolin korvaamisesta jollakin toisella järjestelmällä.

Ruotsissa pitkälti Suomea muistuttanut järjestelmä vaihtui vuonna 2019 systeemiin, jossa halukkaat peliyritykset voivat hankkia lisenssin toimia maassa.

– Ne kansainväliset toimijat, jotka tulivat Ruotsin pelimarkkinoille, sitoutuivat samalla noudattamaan sikäläisiä pelisääntöjä. Luotiin esimerkiksi järjestelmä, jolla henkilö voi estää oman pelaamisensa kaikissa toimiluvan saaneiden peleissä.

Suomessa on pitkään ollut hyvinkin laaja poliittinen kannatus kotimaiselle rahapelimonopolille.

Mannerlaatat ovat kuitenkin vähitellen alkaneet järistä ja muutosta on ilmassa.

– Viime vuonna Veikkaus itse ilmoitti, että hekin kannattaisivat siirtymistä lisenssijärjestelmään. Tämän jälkeen monopolin takana ollut konsensus on alkanut nopeasti murtua.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Inka Silvennoinen
Kuva: Sininauhaliitto

INKA SILVENNOISEN mukaan Sininauhaliitto on yksi niistä toimijoista, joka haluaa osallistua aktiivisesti keskusteluun siitä, millainen rahapelijärjestelmä maassamme jatkossa on.

Liitto puhuu painotetusti sosiaalieettisesti kestävän rahapelien lisenssijärjestelmän puolesta.

– Me teemme asiakastyötä peliongelmien parissa. Sen ansiosta tiedämmekin hyvin, mikä on ongelmallisesti pelaavien tilanne.

Mahdollista rahapelijärjestelmän muutosta voidaan Silvennoisen mukaan alkaa tehdä kahdesta lähtökohdasta.

– Jos priorisoidaan valtion saamia tuottoja, niin pelihaitat todennäköisesti säilyvät tai jopa pahenevat. Pelihaittojen ehkäisy edellä meneminen on se toinen ja toivottavampi vaihtoehto.

PELAAMISEN HAITAT voivat pahimmillaan olla traagisia, mutta apuakin on saatavilla. Järjestöt tarjoavat peliongelmiin erilaisia tukipalveluita, mutta varsinainen rahapeliongelmien hoito on hyvinvointialueiden vastuulla.

– Siellä apua saa esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluista. Jatkossa olisi kuitenkin parempi puhua päihde- ja riippuvuuspalveluista. Tämä huomioi paremmin sen, että riippuvuus voi syntyä myös johonkin muuhun kuin päihteeseen.

Ongelmiin oman pelaamisensa kanssa voi periaatteessa ajautua kuka tahansa, mutta yksi joukko on erityistä riskiryhmää.

– Nuoret aikuiset miehet ovat suurin ryhmä, joka ottaa palveluihimme yhteyttä. Tällä joukolla korostuu nettipelaaminen, joka on ajanut suuriin velkoihin. Kyseisellä henkilöllä voi olla muitakin ongelmia kuten hallitsematonta ostoskäyttäytymistä, päihteiden käyttöä ja syömishäiriöitä.

SILVENNOISEN MUKAAN rahapeliongelmiinsa apua hakevan täytyy ensin ylittää monta kynnystä. Häpeä on usein suuri.

– Kurjasta tilanteesta syytetään itseä. Kuinka saatoinkaan olla niin hölmö, että pelasin rahani?

Yhtä asiaa Silvennoinen korostaa. Vaikka peliriippuvuudessa puhutaan todella vakavista ongelmista, niin aina on olemassa mahdollisuus toipua.

– Näemme työssämme jatkuvasti, että hyvinkin vaikeista tilanteista päästään eteenpäin. Tärkeintä on se, ettei jää asian kanssa yksin.

Seurakuntien diakoniatyön asiakkaissakin on ihmisiä, joille pelaamisesta on muodostunut raskas taakka.

Inka Silvennoinen kannustaa diakonian ammattilaisia ottamaan asian rohkeasti puheeksi, jos on yhtään syytä epäillä, että asiakkaalla on vaikeuksia rahapelin kanssa.

– Jos pelaamisesta ei koskaan kysytä, niin ongelmat eivät välttämättä koskaan selviä.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!