Lähetysseuran kokonaisvaltainen lähetysnäky: usko ja rakkaus muodostavat kokonaisuuden

”Usko Jumalaan, toivo paremmasta ja rakkaus lähimmäiseen muodostavat peruskallion, jolle Lähetysseuran työ rakentuu. Tähän pohjautuu kokonaisvaltainen lähetystyö, johon kuuluvat hengellinen työ, huolenpito lähimmäisestä ja vaikuttaminen paremman tulevaisuuden puolesta. Todistamme Jumalan rakkaudesta sanoin ja teoin. Kerromme Jeesuksesta Kristuksesta, edistämme ihmisoikeuksien toteutumista ja rakennamme rauhaa ja sovintoa.

Tehtävämme on olla kaikkein heikoimpien puolella. Teemme työtä, jotta tavoitamme heikoimmassa asemassa olevat, sorretut ja syrjityt. Helpotamme kärsimystä, mahdollistamme kehitystä, rakennamme rauhaa ja luomme tasa-arvoisia mahdollisuuksia ihmisille rakentaa itselleen ihmisarvoinen elämä. Vaalimme ja varjelemme luomakuntaa.

Lähetysseura on seurakuntien oma ja jäseniään palveleva järjestö, joka toteuttaa evankelis-luterilaisen kirkon työtä maailmalla. Työn päätavoitteena strategiakaudella on kokonaisvaltainen muutos kohti kestäviä ja kaikille avoimia yhteisöjä. Arvoissaan Lähetysseura sitoutuu Jeesuksen opetukseen lähimmäisenrakkaudesta ja tuo yhdessä syrjäytettyjen kanssa esille köyhyyden ja eriarvoisuuden syitä. Lähetysseura tukee kehitystä ja mahdollistaa ihmisarvoista elämää. Lähetysseura toimii vastuullisesti.”

Tähän kiteytyy Lähetysseuran strategia vuosille 2023–2028. Suomen Lähetysseuran vuosikokous, ja sinne kokoontuneet seurakuntien ja Lähetysseuran jäsenjärjestöjen edustajat sekä henkilöjäsenet, vahvistivat toukokuussa 2022 uuden strategian tuleville vuosille.

Strategiaa valmisteltiin vuorovaikutuksessa Lähetysseuran kumppanikirkkojen kanssa ja kuullen seurakuntien vastuuhenkilöitä. Työskentely rakentui Luterilaisen maailmanliiton ja Kirkkojen maailmanneuvoston uusimpiin lähetysasiakirjoihin. Kirkon Ovet auki -strategia, kirkon kansainvälisen työn linjaus ja piispainkokouksen lähetystyötä käsittelevä asiakirja Kaikkialta kaikkialle – Kirkon missio nyt ovat Lähetysseuran strategian perusta.

Lähetysseuran vahva sitoutuminen kokonaisvaltaiseen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon linjauksia noudattavaan lähetystyöhön jatkuu ja näkyy uudessa strategiassa.

Usko ja rakkaus muodostavat kokonaisuuden

Lähetysseuran lähetysajattelun ytimessä on visio kokonaisvaltaisesta lähetystyöstä, jossa usko Kristukseen ja rakkaus lähimmäiseen muodostavat kokonaisuuden.

Kolmiyhteisen Jumalan missio kulkee punaisena lankana Raamatun läpi. Jeesus antoi kirkon työlle mallin puheessaan Nasaretin synagogassa (Luuk 4:16–22). Hän julisti ilosanomaa ja riemuvuotta köyhille, lupasi vangeille ja alistetuille armahduksen ja vapauden, sekä sokeille kyvyn nähdä. Taustat, ansio, kyvyt tai omaisuus eivät enää vaikuttaneet siihen, ketkä olisivat Jumalan rakkaudesta osallisia.

Jumalan rakkauden rajattomuus, jokaisen ihmisen ihmisarvo ja kristittyjen tehtävä Jumalan työtovereina johtavat siihen, että kristityt jakavat omastaan ja osattomat pääsevät osallisiksi Jumalan hyvyydestä. Jumalan valtakunta vaikuttaa tässä ja nyt, ja tulee kerran täyteydessään.

Pyrimme kokonaisvaltaiseen muutokseen

Transformaatio eli kokonaisvaltainen muutos on jo parinkymmenen vuoden ajan ollut lähetysteologian ja kestävän kehityksen keskeinen käsite.

Lähetysseura osallistuu Jumalan lähetykseen ja on mukana Jumalan valtakunnan toteutumisessa. Se tarkoittaa ihmisen vapautumista häntä sitovista tuhovoimista, olivatpa ne hengellisiä, aineellisia tai sosiaalisia. Kirkon sanomasta Kristuksen tuomasta sovituksesta ja sovinnosta Jumalan kanssa seuraa keskinäinen solidaarisuus, yhteisöjen uudistuminen, keskinäisen rauhan rakentaminen sekä halu suojella ympäristöä osana luomakuntaa.

Kirkkojen lähetys- ja diakoniakäsityksissä myös korostetaan syrjäytyneiden ja syrjäytettyjen ihmisten omaa toimimista muutoksen aikaansaamiseksi. Kristillinen ajattelu mullistaa valtarakenteet: pienimmät ovat suurimpia ja viimeiset ensimmäisiä. Tällainen lähestymistapa voimaannuttaa ja vapauttaa syrjittyjä ja syrjäytettyjä ihmisiä.

Jumalan toiminta synnyttää opetuslapseutta, joka muuttaa maailmaa. Opetuslapsina jatkamme Jeesuksen tehtävää Hänen työtovereinaan. Työmme tapahtuu maailmassa, joka on epäoikeudenmukaisuuden, konfliktien ja ristiriitojen runtelema. Opetuslapsina tehtävämme on elää todeksi Jumalan valtakuntaa, sekä puolustaa oikeudenmukaisuutta ja rauhaa. Näemme Jumalan uudistavan työn siinä, mikä on marginaalista ja vähäistä. Kirkkojen lähetyskäsityksessä korostetaankin elämää Pyhän Hengen voimassa. Se ilmenee uskovien pyhiinvaelluksena, jonka tunnusmerkkinä on oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan vievä muutos.

Edellä kuvattu kiteyttää kokonaisvaltaisen lähetyksen idean ja purkaa jännitettä pelastuksen ja oikeudenmukaisuuden, uskon ja rakkauden, väliltä. Tämän vision Lähetysseura haluaa strategiansa avulla tehdä näkyväksi omassa ajassamme.

Mitä käytännössä?

Lähetysseura tukee kirkkoja niiden todistustehtävässä, teologisessa koulutuksessa ja kaikille avoimen kirkon vahvistamisessa. Tuemme sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja inklusiivisuuden toteutumista. Konfliktialttiuden kasvettua toiminta-alueillamme vahvistamme paikallisten rauhan- ja sovinnonrakentajien roolia.

Toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina nopeita muutoksia. Siksi on tärkeää, että Lähetysseuran strategian toimeenpanossa kiinnitetään erityistä huomiota muutoksiin sopeutumiseen: ympäristön muutoksia ennakoidaan ja niihin reagoidaan.

Lähetysseuran strategian keskiössä ovat ihmiset ja heidän yhteisönsä. Yhteisöjen työtä tukevat Lähetysseuran työntekijöiden lisäksi yhteistyökumppaniemme noin 1100 työntekijää maailmalla. Strategiakauden aikana työntekijöiden ja kumppaneiden syvä ymmärrys kokonaisvaltaisesta lähetystyöstä vahvistuu. Työ toteutuu kumppaneiden kanssa ja kautta. Keskustelu työalueilla toimivien kirkkojen ja järjestöjen kanssa yhteisen työn päämääristä jatkuu koko strategiakauden ajan. Valmistaudumme myös vuonna 2024 pidettävään kirkon kumppanuuskonsultaatioon.

Ekumeenisessa lähetyskeskustelussa on viime vuosina jälleen peräänkuulutettu imperialististen ja kolonialististen rakenteiden purkamista lähetystyössä. On muun muassa peräänkuulutettu kolonialistisen kirkon jättämistä historiaan ja siirtymistä moninaisen, avoimen ja vieraanvaraisen kirkon ideaan. Tämä dekolonisaatiokeskustelu liittyy erilaisten etuoikeuksien tunnistamiseen ja arvioimiseen sekä vallankäyttöön. Keskustelu haastaa meitä strategiakaudella pohtimaan edelleen yhdessä kumppaneittemme kanssa yhteistyömme arvopohjaa, sen valtarakenteita ja työn omistajuutta.

Simo Peura, puheenjohtaja, Suomen Lähetysseura
Rolf Steffansson, toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseura
Pauliina Parhiala, toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseura (1.8. alkaen)

Tule kuulemaan Lähetysseuran ja sen kumppaneiden työn tuloksista verkkoseminaariin 19.8. kello 13! Linkki löytyy Lähetysseuran sivuilta elokuun alussa.

 

  1. Eikö kuitenkin ole niin, että te edustatte evankeliumia, joka taas ei edusta lähimmäisenrakkautta Jeesuksen ja evankelistojen puheissa, se on suunnattu piinaksi ja pahennukseksi juutalaisille, pahimmassa määrin. Sitä ei suoraan sanota, eikä tuoda esiin vaan piiloudutaan hyvän ihmisen kaappuun ja kehutaan itseään jopa vastenmielisyyteen saakka.

    Paavali kertoo, että tämä on pahennukseksi juutalaisille? Miksi te haluatte pahentaa juutalaisia ja saattaa sellainen tieto maailmalle, että juutalaiset ovat Kristuksen murhaajia, paholaisen lapsia (perkele), kyykäärmeen sikijöitä, sisältä täynnä saastaa ja laittomuutta, eivätkä voi välttyä helvetin tulelta. Eikö olisi loukkaavaa jos joku uskonto opettaisi kristityistä noilla sanoilla.

    On tietysti kiva matkustaa maailmalla, kun ei tarvitse itse kustantaa matkoja, eikä elantoa siellä, mutta opin suhteen sanon, että paatumus on suureksi paisunut, kun vihapuhetta pidetään hyväntekeväisyytenä ja rauhan rakentamisena.

    Herätystä teille.

  2. ”Kolmiyhteisen Jumalan missio kulkee punaisena lankana Raamatun läpi. Jeesus antoi kirkon työlle mallin puheessaan Nasaretin synagogassa (Luuk 4:16–22). Hän julisti ilosanomaa ja riemuvuotta köyhille, lupasi vangeille ja alistetuille armahduksen ja vapauden, sekä sokeille kyvyn nähdä. ”

    Kyllä tämä on Profeetta Jesajan lupaus. Jos joku lukee sitä synagogassa, se ei muutu lukijan sanoiksi, eikä kolmiyhteiselle omaksi.
    Oliko Jesajalla Kolmiyhteinen jumala? Ei ollut. VT ei puhu kansalle kolmiyhteisestä jumalasta, Jesaja käyttää sanaa Sebaot.

    Isosanoma Jesajassa on Rauhan sana ja oikeus toteutuu tietysti lain kautta, ei kenenkään uskon ja omankäden kautta, tai itsestään.

    Ja Nasaret nimistä kaupunkia ei viimeisten tietojen mukaan ollut. Nasariyya niminen kaupunki sijaitsee Assyriassa, nyk. Irakissa. Kaksoisvirran maassa.

  3. Reilut pari vuosikymmentä Suomen Lähetysseuran ulkomaiseen ja kotimaiseen työhön osallistuneena nuo perusajatukset kiteytyivät mielestäni riittävän hyvin, kun lapsille havainnollisesti kerrottiin ja näytettiin, että ”Lähetystyö on kahden käden juttu: Toinen käsi muistuttaa Jeesuksesta kertomisesta ja toinen käsi ihmisten auttamisesta.”
    Olen nähnyt uuden kirkon syntymisen sen ensimmäisen jäsenen kastamisesta ensimmäisen piispan virkaan asettamiseen ja sen jälkeenkin. Ja kirkon matka jatkuu edelleen, ihmisistä riippumatta, Jumalan armosta.

  4. Tuo kirjoitushan oikeastaan vahvistaa sen, mitä Miikka Ruokanen toisessa blogissaan kirjoitti. SLS on pikkku hiljaa muotoutunut jonkinlaiseksi kristilliseksi hyväntekeväisyysjärjestöksi. Taustalla Jeesuksen eettiset opetukset. Eihän tuo kovin paljon enää eroa Kirkon Ulkomaanavusta.

  5. Kirjoitus osoittaa, että SLS:n toiminnan taustalla on vahva teologia ja siitä nouseva lähetysajattelu. Miika Ruokanen nosti kriittisiä kysymyksiä SLS:n strategiasta, mutta kirjoituksen otsikko oli yliampuva, siis se, että SLS ei olisi enää lähetysjärjestö.

Missioblogi
Missioblogihttps://felm.suomenlahetysseura.fi/
Missioblogi on moniääninen blogi, josta voit lukea kuulumisia kirkosta ja lähetystyöstä eri puolilta maailmaa. Sen kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseuran tai sen yhteistyökumppanien työntekijöitä, jotka tuovat terveisiä etelän kasvavista kirkoista, ilonaiheista, ongelmista ja teologisesta keskustelusta sekä uskon, toivon ja rakkauden työstä kehittyvissä maissa. Tuoreimman Missioblogin on kirjoittanut Suomen Lähetysseuran yhteisöasiantuntija Mikko Pyhtilä.