”Ei sotaa näin käydä….” – Ei yhteiskuntaa näin johdeta!

Asiantuntijat väittävät käynnissä olevien vaalien poikkeavan monella tavalla totutusta. Jos jätetään vaalikeskustelujen aggressiivisuus huomiotta saa vaikutelman, että valtiollisten vaalien sijasta käytäisiin kunnallisvaaleja. Samalla kun Euroopassa käydään taistelua usean valtion ja niiden miljoonien kansalaisten kohtalosta, maassamme keskustellaan pinnallisesti toki tärkeistä joskin puolueiden huonosti hoitamista aiheista kuten koulutuksesta, taloudesta, työperäisestä maahanmuutosta tms. Koska paikallisetkin ongelmat ovat pohjimmiltaan globaaleja johtaa globaalisuuden kiistäminen paikallistenkin ongelmien väistämiseen. Jos kommunikointi ei huomioi kokonaisuutta jäävät yksityiskohdatkin ”siansaksan” tasolle. (YLE Uutiset 24.3.2023 ). Seurauksena äänestäjät, ainakin nuoret, jättävät äänestämättä.

Mistä on kysymys? Kun presidentti ei kyennyt kansainväliselle medialle kysyttäessä selvittämään vihjaustaan Nato-hakemuksen poisvetämisestä (HS 22.2.2023), kun pääministeri löysillä, analysoimattomilla kahvipöytäkeskusteluillaan lupaili ilmavoimien käytössä olevan hävittäjäkaluston lahjoittamista Ukrainalle, emme ihmettele, miksi HS:n suorittaman kyselyn mukaan lähes 30 % ensi kertaa äänestävistä nuorista sanoi kannattavansa selkokielisiä perussuomalaisia.

Entä puheenjohtajatentit? Myös niitä leimaa sama epämääräisyys, kaikkien politiikkojen helmasynti, kun et tiedä tai osaa vastata, niin puhu paljon sanomatta mitään. Kuvaavaa oli RKP:n puheenjohtajan (22.3.2023) kolmen minuutin eli 180 sekunnin esittelyjakso. Sen keskivaiheilla 13 sekunnin ajan toisella kotimaisella muistutettiin pääasiasta eli ”kaksikielisyydestä, ruotsinkielen asemasta yleensä ja palveluiden saatavuudesta omalla äidinkielellä”. Muuten sanoma oli saman toistoa kuin muillakin. Kun Nyt-liikkeen edustaja – verotulojen lisäämiseksi – arvosteli ay-liikkeen perusteetonta yleishyödyllisyyttä eli jäsenmaksujen verovapautta, RKP:n edustaja korosti ruotsinkielisten säätiöiden yleishyödyllisyyden merkitystä. Näin pelkästään oman edun menettämisen pelosta ei rohjeta puuttua yhteiskunnallisiin vääryyksiin kuten ilmeisen perusteettomiin verovapauksiin. Juuri näin rahoitetuilla varoilla ay-liikkeen hallitsema Kojamo Oy ilmoitti joulukuussa 2021 myyvänsä noin 3 600 asuntoa ns. strategisista syistä. On mahdollista huoneistojen myynnin johtuvan pikemminkin siitä, että rakennukset ovat ohittaneet keskimääräisen 30-35 vuoden mittaisen elinkaaren puolivälin. Ennen mittavia putkiremontti- tai purkukustannuksia on asunnoista päästävä riittävän ajoissa eroon. Onhan myyjä jo saanut erilaisilla tulonsiirroilla varmistetut vuokratulonsa täysimääräisinä.

Ehkä ihmisarvoa loukkaavin keskustelu käytiin jälleen kerran maahanmuutosta kaikkine ongelmineen. Osa puolueista edustajineen on aktiivisesti edistänyt niin humanitääristä kuin muutakin maahanmuuttoa. Syystä tai toisesta he ovat kuitenkin jättäneet huolehtimatta autettujen asuttamisen, työllistämisen ja heidän lastensa kouluttamisen. Näin syntyneet jännitteet saattavat kalvaa niitä 642 100 (työvoiman ulkopuolelle jääneitä 140 000, työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 130 000 sekä työttömiä 372 100) maamme työikäistä kansalaista, jotka itsekin kaipaavat tukea sekä niitä noin 4,4 miljoonaa suomalaista (80 % väestöstä), jotka saavat vuosittain jotain Kelan maksamaa etuutta. Ei tarvitse olla oraakkeli aistiakseen heidän tunteensa tai arvatakseen heidän mahdollisen äänestyskäyttäytymisensä.

Se, joka” jaloudessaan” pelastaa jonkun menehtymästä, on kiinalaisen sananparren mukaan vastuussa tämän loppuelämästä. Ajatuksen kiistäminen on moraalisesti verrattavissa rikoslaissa (21:14) mainittuun heitteillepanoon (joka saattaa toisen avuttomaan tilaan tai jättää sellaiseen tilaan henkilön, josta hän on velvollinen huolehtimaan…tuomittakoon…). Häpeä on sitäkin suurempi jos jalous paljastuu ”ajatusrikokseksi” , jossa näennäistä jaloutta hyödynnetään vain oman poliittisen toiminnan nosteena. Pakolaispolitiikka, on se sitten humanitääristä tai muuta, ei ole oman tai pienen ryhmän kilven kiillottamiselta näyttävää puoluepolitiikkaa, vaan ennen kaikkea arkista kansallista talous-, koulutus-, työllistämis- ja sosiaalipolitiikkaa. Valtion ylivelkaantuminen ei ole syy maahanmuuttajien koulutuksen, työllisyyden, tai asuttamisen laiminlyömiseen, vaan seuraus puolueiden keskinäisistä kaunoista ja huonosta hallinnosta.

Kouluaikana ainekirjoituksen suurimpana virheenä pidettiin sitä, ettei sisältö vastannut otsikkoa. Eli. Kirjassa Tuntematon sotilas kapteeni Kaarnan sanat, ” Ai… jaaai, poojaat. Ei sotaa näin käydä.. Eheei.. Mennäänpäs mokoman suon yli, että heilahtaa”, kertovat siitä, mitä kansa odottaa jonkun sanovan: Ei päättäjät, ei yhteiskuntaa näin johdeta! Me olemme kansa, eivät puolueet, jotka käsittävät vain noin kolme prosenttia kansasta! Meitä kiinnostavat globaalit ja kansalliset ratkaisut, eivät puolueiden eikä niiden edustajien henkilökohtaiset kaunat ja tarpeet!

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
Ahti Hannu
Ahti Hannu
Hannu Ahti, varatuomari ja pastori Kirjoittaja on toiminut setlementtiaktivistina vuodesta 1986 ja perustanut usei-ta syrjäytettyjen nuorten koulutusta, kuntoutusta ja työllistämistä palvelevia yksikköjä yhdistyksinä, säätiöinä ja sosiaalisina yrityksinä. Kaikkiaan toiminnan piirissä on ollut liki 5 000 nuorta ja nuorta aikuista.