Sodan nurjat kasvot

Kun toinen maailmasota loppui, sanottiin: Ei koskaan enää. Itä ja länsi löivät kättä Berliinin raunioilla ja tavallinen kansa luuli, että nyt alkaa rauhan ja vapauden aika. Emme varmaan koska opi ymmärtämään idän ja lännen ajattelun eroa. Eri blokit pelaavat eri peliä. Länsi näyttää nopeasti korttinsa ja kertoo avoimesti miten niillä pelaa. Idässä pelataan aina shakkia, jossa ajatellaan toista ja kolmatta siirtoa. Hyvältä näyttävässä peliliikkeessä voi olla mukana asia, jota ei huomata eikä voida edes ymmärtää olevan.

Liittoutumien muodostamisen ymmärsi molemmat blokit. Syntyi Warsovan liitto ja Nato ja molemmat ymmärsivät toistensa merkityksen. Kun N-liitto romahti, niin siitä seurasi Warsovan liiton mitätöityminen. Mikä oli ongelma, se oli siinä: Toinen liitto hajosi, mutta toinen jäi voimaan. Idän puolen strategisessa ajattelussa sukupolvien ajan Nato edusti vihollisista vaarallisinta. Muutos ei muuttanut Natoa partiopoikajärjestöksi idän ajattelussa kun oma liittouma hajosi.

Äiti-Venäjä ja ortodoksinen kirkko ovat tuhatvuotisia käsitteitä ja ovat muokanneet kansanluonteen esivallalle lojaaliksi. Sitä pohjavirtaa ei kommunismi saanut horjutettua, päin vastoin se oppi käyttämään sitä hyväkseen. Kansan syvien rivien uskollisuus on selityksenä siihen, että pakkaskausien jälkeen kansan keskuudessa on noussut kauniisti kukkimaan ihmisten hengellisyyden kaipuun, jota perintöä ovat isoäidit kantaneet sisimmässään. Venäjä on ihmeellinen maa. Todella! Suomensukuinen Inkerin kansa koki oman diasporansa sodan melskeissä. Kun tuli suojakausi, niin suomalaisten kristittyjen kiinnostus sai ihmeellisen vastineen siitä, että kaikkialla oli suomea puhuvia ja ymmärtäviä ihmisiä. Voimme ja saamme ajatella niin, että Jumalan suunnitelmat kulkevat kuitenkin kaiken edellä.

Sitkeys ja selviytymiskyky on ollut leimallista myös inkeriläisten elämässä. Kuukauden matka karkotukseen Siperiaan härkävaunussa, on osoitus siitä ja joskus juna purettiin paikkaan, jossa ei ollut muuta kuin metsää. Se on yliluonnollista, että sinne syntyi ajan kanssa kyliä ja kaupunkeja kuin taikurin sauvasta. Kaikkivaltiaalle ei mikään ole vaikeaa, kun Hän tahtoo auttaa ja pelastaa! Hän on lähellä kärsivää ihmistä ja tarjoaa apuaan ja lohdutustaan, vain meillä tulisi olla nöyrä ja vastanottava sydän.

Länsi koskee pakotteineen siihen mitä itse pitää tärkeimpänä. Siis taloudellisiin mahdollisuuksiin ja matkusteluun ym. Näitä ilman Venäjä näyttää pärjäävän, kun ovat pärjänneet ennenkin. Köyhyys ja puute ei katkaise selkärankaa. Lisää vain yrittämiseen sisua. Tässäkin täytyy huomioida, että arvot eivät kohtaa. Venäjällä on lunta joten pääsee hiihtämään. Venäjällä on Mustan meren rantaa, jonne pääsee nahkansa polttamaan, mitä silloin puuttuu vaikka ei ulkomaille pääsisikään. Oma ajatukseni olisi Suomelle: Pitäisi pysähtyä, katsoa eteen, taakse ja molemmille sivuille rukoillen mikä olisi kansakunnalle oikea ja siunausta tuottava suunta. Rukoilen, ettei Taivaallinen Isämme hylkäisi meitä vaan antaisi meille turvan ja suojan siipiensä suojassa!

Lahtinen Lauri
Lahtinen Laurihttps://laurileevi.wordpress.com/,%20Lauri%20Leevi%20Mikael%20Lahtinen%20youtube.com
Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, Kun corona esti kokoontumisen...Olen jatkanut torstai juttuja otsikolla. Torstaihartaus.