Kuuluisa Troian sota oli alkanut Troian prinssi Pariksen ryöstettyä Menelaoksen kauneudestaan kuulun vaimon Helenan ja vietyään hänet mukanaan Troiaan. Rakkauden jumalatar Afrodite (Venus) luvannut Parikselle näet palkkioksi maailman kauneimman naisen, mikäli hän nimeäisi, kuka Venuksesta, Herasta ja Pallas Athenesta olisi kaunein. Viisas Paris valitsi Afroditen ja sai Helenan.
Vaimonsa menettäneen Menelaoksen veli Aeneas antiikin kuuluisa tarusankari kokosi joukot sotaan Troiaa vastaan.
Paris tappoi sodassa kuulun Achilleuksen ampuen tätä kantapäähän.
Aeneas pakeni Troiasta Italiaan, minne perusti Laviniumin, myöhemmin Rooman. Hänestä polveutuivat Rooman perustajat Romulus ja Remus, joita ’susi’ (Mars) hoiti. Merkittävästi Aeneas oli myös Julius Ceasarin eli JULIA suvun kanta-isä ja Ceasarin tädin nimi olikin sattuvasti Julia-Maria..

Romeon ja Juliaan tämä antiikin taru liittyy nuorten rakastavaisten ja kilpakosija Pariksen nimien kautta. Nimi Julia-italiaksi Giulietta, on feminiini Juliuksesta ja Julius tulee Aeneaksen pojan nimestä Julus. Kun Aeneaksesta polveutuivat siis myös Romulus ja Remus, ja nimi Romeo tule puolestaan nimistä Romaerus eli ’Rooman pyhiinvaeltaja’ on nimi Romeo yhteydessä sekä Rooman, että Romuluksen ja Remukseen. Shakespeare (Francis Bacon) kutsuukin näitä kahta ’tähtien merkitsemää lasta’ juuri pyhiinvaeltajiksi.

Romeon ja Julian voi päätellä kuvaavan siis ehkä myös Jeesusta ja Mariaa. Ajatus nousee siitä, että Julius Caesarin oli naimisissa kolme kertaa ja Caesarin kolmas vaimo oli nimeltään Calpurnia, Lucius Calpurnius Pison tytär.
Caesar sai Cornelia Cinnillan kanssa tyttären Julian.

Shakespeare sai aiheensa Veronan Romeoon (pilgrim of Rome) ja Juliaan (Julius f.) luultavasti näistä em. lähtökohdista. Julius Caesarin täti olikin sattuvasti Julia Maria ja tytär Julia, näistä Shakespeare-Bacon saikin nimi-ideansa Romeoon ja Juliaan, Jeesus ja Maria Magdaleena kaukaisina esikuvinaan.
Huomattakoon, että Julius Caesar oli nainut 1 vaimonsa Cornelian jo 17 -vuotiaana, about tuon ikäinen on näytelmän Romeo-Julius-Jeesus.
Romeon ja Julian näytelmässä vihkinyt munkki Lorenzo päivittele paljon puhuvasti: "Voi Jeesus Maria! Voi Jeesus Maria!

Romeon ja Julian syvin lähde on siis antiikissa, missä taru sai myös ensimmäisen draamallisen muotonsa Xenofon Efesolaisen näytelmässä Antia ja Habrokomes. Xenofon eli 2. vs :lla jKr. nimen omaan Efesossa. Perimätiedon ja useiden kirkkoisien ja pyhien tekstien kirjoittajien todistuksen mukaan Magdalan Maria avusti Efesossa apostoleja evankeliumien kirjoitustöissä aina siihen saakka, kunnes Maria kuoli ja haudattiin tähän samaan kaupunkiin.