Kirkolliskokouksen hallintovaliokunta esittää, että aloite kirkollisten vaalien vaalirahoituksen sääntelystä jätettäisiin raukeamaan.

Kaikkiaan 22 kirkolliskokousedustajan allekirjoittaman aloitteen tavoitteena on, että ehdokkaiden vaalirahoitusta valvottaisiin kirkollisissa vaaleissa valtiollisten ja kunnallisten vaalien tapaan. Kirkollisia vaaleja ovat seurakuntavaalit, kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit, kirkkoherran välittömät vaalit sekä piispanvaalit.

Kirkolliskokous käsitteli aloitetta ensimmäisen kerran viime keväänä ja lähetti sen hallintovaliokuntaan.

Hallintovaliokunta tutustui aloitteeseen, siitä käytyyn keskusteluun ja kuuli asiantuntijoita. Lisäksi se toteutti kirkolliskokousedustajille kyselyn, jonka avulla kartoitettiin kirkollisiin vaaleihin liittyvää ulkopuolista taloudellista tukea. Vapaaehtoinen ja anonyymi kysely lähetettiin 108 kirkolliskokousedustajalle, joista 104 vastasi.

Vastaajilta kysyttiin, missä kirkollisissa vaaleissa he ovat olleet ehdolla, olivatko he saaneet ulkopuolista taloudellista tukea, kuinka paljon tukea he olivat saaneet enimmillään yhtä vaalia kohden ja mistä tuki oli peräisin.

Vastaajista 22 ilmoitti saaneensa ulkopuolista taloudellista tukea. Tukea saaneista 19 arvioi tuen määrän jääneen alle 1 000 euroon ja kolme ilmoitti saaneensa tukea 1 000 euroa tai enemmän.

Ulkopuolinen tuki oli useimmiten peräisin yksityishenkilöiltä tai yhdistyksiltä, ryhmiltä ja yhteisöiltä. Yrityksiltä kyselyyn vastanneet eivät kertoneet saaneensa tukea lainkaan.

Vastaajista 22
ilmoitti saaneensa
ulkopuolista
taloudellista tukea.

VAIKKA KYSELYN perusteella ei voi hallintovaliokunnan mukaan tehdä johtopäätöksiä koko kirkon tilanteesta, tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan ulkopuolisen tuen määrät ovat verrattain pieniä.

Valiokunta arvioikin, ettei velvoittavaan sääntelyyn liittyvä hallinnollinen taakka olisi oikeassa suhteessa sääntelyn tarpeeseen ja järjestelmällä saavutettavissa olevaan hyötyyn.

Velvoittavan ilmoitusmenettelyn luominen edellyttäisi ilmoitusvelvollisten ja ilmoitusvelvollisuuden soveltamisalan määrittelemistä, rekisterin perustamista, rekisterinpitäjän nimeämistä sekä henkilötietojen käsittelyä, tietojen julkisuutta ja säilyttämistä koskevien kysymysten ratkaisemista. Lisäksi ilmoituksia tulisi valvoa. Niinpä järjestelmän perustamiseen ja ylläpitoon tarvittaisiin rahaa ja työvoimaa.

VAIKKA VALIOKUNTA esittää aloitteen hylkäämistä, se pitää tärkeänä, että kirkollisissa vaaleissa käytettävän ulkopuolisen rahoituksen kehitystä seurataan ja että ehdokkaille suositellaan vaalirahoituksen vapaaehtoista ilmoittamista. Ilmoituksen voisi tehdä esimerkiksi ehdokkaan tai ehdokaslistan kampanjasivuilla kuukauden kuluessa vaaleista.

Valiokunta esittääkin, että Kirkkohallitus suosittelisi vaalirahoituksen vapaaehtoista ilmoittamista esimerkiksi yleiskirjeellä. Vapaaehtoinen ilmoittaminen edistää avoimuutta ilman uuden lakisääteisen rekisteri- ja valvontajärjestelmän perustamista.

Mikäli ulkopuolisen vaalirahoituksen määrä, merkitys tai muodot tulevaisuudessa olennaisesti muuttuisivat, sääntelyn tarvetta voitaisiin arvioida uudelleen.

Hallintovaliokunnan mietintö tulee seuraavaksi kirkolliskokouksen käsittelyyn. Kirkolliskokous on koolla Turussa tällä viikolla 2.11.–6.11.

Lue lisää vaalirahoituksen sääntelystä kirkollisissa vaaleissa:

Vaalirahoituksen sääntelyä tarvitaan myös kirkon vaaleihin, Hanna Wass sanoo