Eläkepappi Veli-Matti Hynninen toimittaa jumalanpalveluksia sekä kirkollisia toimituksia. Hän tekee radio-ohjelmia Radio Deihin, järjestää körttiseuroja ja edistää rauhan aatetta ja ekumeniaa, muun muassa.
Mitä kuuluu?
– Minussa on se perusvika muiden vikojen joukossa, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän innostun. Toivon, että saan kuolla työtä tehdessäni.
Mihin energisyytesi perustuu?
– Olen perusluonteeltani tuottaja. Pidin jo alle viisivuotiaana Enonkoskella jumalanpalveluksia muille lapsille. 13-vuotiaana perustin urheiluseura Hanhijärven Pojat, joka viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlaansa.
Oliko sinulla pappeuden lisäksi muita urasuunnitelmia?
– Ajattelin aina, että minusta tulee pappi. Se on suuri salaisuus, miksi ajattelin niin. Suvussa ei ole muita pappeja. Kirjoittaminen ja journalistiikka ovat toinen kutsumukseni.
Olet ollut perustamassa Loviisan Rauhanfoorumia, joka täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Miten foorumi syntyi?
– Loviisan ohi ajaessa olin ihmetellyt, miksi keskeisellä paikalla olevan kirkon ovet ovat aina kiinni. Ajattelin ettei auta muuta kuin hakea Loviisan seurakunnan [nykyisin Agricolan seurakunta] kirkkoherran virkaa, että saa kirkon ovet auki.
– Loviisassa asui paljon muualta sinne muuttaneita, muun muassa kulttuurialan ihmisiä ja ydinvoimalan rakentajia. Ihmisiä, jotka tahtoivat tehdä jotakin kaupungin herättämiseksi. Pappilassa aloimme miettiä, miten saada kaupunkiin eloa. Niin syntyi rauhanliike ja ympäristöliike. Helsingin Sanomien mukaan kansanliiketoiminta Loviisassa toimi edelläkävijänä muulle Suomelle.
Loviisan Rauhanfoorumi on myöntänyt rauhanpalkintoja. Yksi palkinnon saajista on metropoliitta Kirill, nykyinen Moskovan ja koko Venäjän patriarkka. Miten patriarkka saataisiin sodan sijasta rauhan puolelle?
– Harkitsemme sitä, miten hänet saisi ensi kesänä Loviisaan.
Mitä rauhanliikkeille kuuluu nyt?
– Ne eivät ole voimissaan, elämme puolustusmäärärahojen kasvattamisen aikaa. Periksi emme anna, se tehdään mikä jaksetaan. Apatiaan ei pidä vaipua, vaan toivo elää.
Sinulla on laajat yhteydet muun muassa Viroon sekä Unkariin. Miten nämä yhteydet ovat syntyneet?
– Innostuin ystävyysseurakuntatoiminnasta 1980-luvun alussa suomalais-ugrilaisten pappien kokouksessa. Sieltä sain mukaani unkarilaisen papin saarnaamaan Loviisaan. Siitä alkoi ystävyytemme Budapestia lähellä olevan Csömörin seurakunnan kanssa.
– Viro-yhteyteni syntyivät vuonna 1966, kun teologian ylioppilaat tekivät matkan Tallinnaan. Ystävyyteni piispa emeritus Tiit Salumäen kanssa on kestänyt vuosikymmeniä. Käyn edelleen Virossa lähes viikoittain, muun muassa pitämässä suomenkielisiä jumalanpalveluksia.
Olet ollut perustamassa Enonkosken luostariyhteisöä. Miten se lähti liikkeelle?
– Pikkuserkustani Helvi Pullasta, joka on asunut pitkään protestanttisessa luostarissa Ranskassa. Ajattelimme, että Suomeenkin olisi hyvä saada protestanttinen luostari. Tällä hetkellä luostarissa ei ole vakituista asukasta, mutta toimintaa on.
Olet ollut käynnistämässä Pyhät Polut -reittiä Imatralta Enonkoskelle. Mitä sille kuuluu?
– Viimeisin vaellus tehtiin elokuussa Petäjäveden vanhalta kirkolta Pihlajaveden vanhalle kirkolle. Tavoitteena on liittää reitti osaksi Pyhän Olavin vaellusreittiä.
Toimit Herättäjä-Yhdistyksessä muun muassa järjestämällä körttiseuroja. Mikä herännäisyydessä puhuttelee sinua?
– Herännäisyys ilmentää minun entusiasmiani, innostustani. Se vastaa koko teologiani ydintä: Minä Jumalassa, Jumala minussa.
Teet ohjelmia Radio Deihin ja kirjoitat kolumneja. Miksi?
– Toimittajantyö on toinen kutsumukseni. Olen kirjoittanut Loviisan Sanomiin kerran viikossa kolumnin yhtäjaksoisesti vuodesta 1980 lähtien, yhteensä 2 392 kolumnia. Radio Deissä minulla on viikoittain kolme ohjelmaa.
Miten muuttaisit luterilaista kirkkoa?
– Ensimmäinen esimieheni, Kulosaaren kirkkoherra Tauno Sarantola sanoi, ettei kirkkoa ole vaikea muuttaa, vaan vielä paljon vaikeampaa.
– Tarvitsemme innostusta, palavien pappien innostusta heittäytyä täysillä pappeuteensa. Kirkkoa voi muuttaa kouluttamalla asialle palavia pappeja. Tulokset näkyisivät siinä missä ne näkyvät maailmalla, kirkkojen kasvussa. Kirkon uudistus lähtee sisältäpäin, siitä että me antaudumme kaikin voimin työlle. Uskon tähän muutoksen, uskon evankeliumin ilon näkyvän vielä myös Suomessa.
Lue lisää Mitä kuuluu -haastatteluja:
Ilmoita asiavirheestä