Kirkon ylin päättävä elin on kirkolliskokous, joka vastaa kirkon lainsäädännöstä ja suurista linjauksista. Piispainkokouksen tehtävänä on käsitellä kirkon uskoa, opetusta ja työtä koskevia asioita sekä antaa kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta tarkempia määräyksiä siten kuin siitä kirkkojärjestyksessä säädetään. Piispainkokouksen jäsenellä, kirkolliskokouksella, tuomiokapitulilla ja kirkkohallituksella on oikeus tehdä aloitteita piispainkokoukselle.
Kun kirkolliskokous linjasi, ettei kirkko muuta avioliittokäsitystään, syntyi periaatteellinen ongelma piispojen suositeltua paimenkirjeessään kirkkotilojen avaamista kaikille vihkipareille. Hallinnollisesti on vaikea tilanne, jos toimeenpaneva porras ohjaa toimintaa eri suuntaan kuin ylin päättävä elin on linjannut. Tämä heijastuu suoraan paikallistasolle, kuten Mäntsälän seurakuntaan, aiheuttaen epätietoisuutta.
Kirkon johtavat toimijat piispoista ja kirkkoherroista talousjohtoon ovat viranhaltijoita, joiden toiminnan tulee perustua lakiin ja voimassa oleviin säädöksiin. Julkishallinnossa viranhaltijan on toimittava annettujen ohjeiden ja yhteisten pelisääntöjen mukaisesti silloinkin, kun ne eivät täysin vastaa omaa henkilökohtaista vakaumusta. Tämä takaa hallinnon ennakoitavuuden. Seurakuntalaisten ja kansalaisten on voitava luottaa siihen, että viranomaisena toimiva kirkko noudattaa selkeitä yhteisiä pelisääntöjä myös muuttuvassa oikeustilassa.
Kirkon hallinnollinen erityisongelma liittyy vallan kasautumiseen. Toisin kuin kunnissa tai valtiolla, kirkossa lainsäädännön valmistelu, mahdollisten rikkomusten tutkinta ja kurinpitovalta ovat pitkälti samoissa käsissä. Ylin päätösvalta on kirkolliskokouksella, mutta käytännön valvonta- ja tuomiovaltaa käyttää tuomiokapituli, jonka päällikkönä toimii piispa. Jos piispainkokouksen suositukset ja kirkolliskokouksen päätökset ovat ristiriidassa, järjestelmä joutuu kriisiin, koska riippumatonta valvojaa ei ole.
Maallisessa yhteiskunnassa vallan kolmijako on selkeä: eduskunta säätää lait, poliisi tutkii epäillyt rikkomukset ja riippumaton tuomioistuin jakaa tuomiot. Kirkossa kirkolliskokous tekee päätökset ja piispan johtama tuomiokapituli valvoo päätösten noudattamista.
Jotta kirkon hallinto ja päätöksenteko olisivat läpinäkyviä ja herättäisivät luottamusta, kirkkoon tulisi perustaa piispojen toimivallasta erillinen, riippumaton kirkko-oikeus. Se takaisi reilun ja puolueettoman käsittelyn kaikissa tilanteissa. Julkisoikeudellisen aseman säilyttäminen edellyttää, että kirkko toimii hyvän hallintotavan ja virkavastuun mukaisesti kaikilla tasoilla.
Olen iloinen, että Mäntsälän seurakunnan kirkkoherra Tarja Meijer pitää kiinni antamastaan pappislupauksesta, jossa on hän luvannut mm. näin: En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään 2020/92 oikeudellisena arvionaan, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsitystä ja vihkimistä koskevaan säännöstöä ei ollut avioliittolain muutoksen vuoksi muutettu.
Olen yllättynyt, kuinka merkittävä toimija Mäntsälän seurakunnan kirkkoneuvosto on, kun sen asialistoja seurataan valtakunnan lehdistössä.
Tarvitsemme kipeästi kirkko-oikeutta!
Rauno Saarnio
Mäntsälän kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Lue lisää Mäntsälän seurakunnasta:
Ilmoita asiavirheestä