Kirkkohallituksen julkaisemassa vaalikoneessa ehdokkailta on kysytty myös minkä puolueen ehdokas on asettanut ykkösasemaan edellisissä eduskuntavaaleissa (puoluepreferenssi). Käsitys siitä, että seurakuntavaalit ovat irrallaan muusta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, tuntuu elävän vahvana, sillä vastanneista ehdokkaista peräti 23 prosenttia on valinnut vaihtoehdon ”en halua kertoa”.
Niiden keskuudessa, jotka kertovat puoluetaustastaan, Keskusta on suurin puolue (1723 vastannutta ehdokasta). Seuraavina tulevat Kokoomus (1253) ja SDP (1166).
Suhteessa puolueen kannatukseen ja jäsenmäärään Kristillisdemokraatit erottuvat selvästi: 808 vastaajaa kokee KD:n omakseen.
PUOLUETAUSTA JAKAA vaalikoneen vastauksia odotetulla tavalla. Suuressa osassa vastauksia toisen ääripään muodostavat perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ja toisen ääripään vasemmistoliitto ja vihreät.
Mielenkiintoisen poikkeuksen muodostaa kysymys, joka koskee sellaisten toimintojen lopettamista, joihin osallistuu vain vähän ihmisiä. Tässä vastauksessa vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset ja RKP ovat löytäneet yhteisen vastustavan näkemyksen.
Ehdokkailta on kysytty myös itselle läheistä herätysliikettä kaikkiaan parista kymmenestä etukäteen nimetystä vaihtoehdosta. Mukana ovat kaikki suuret herätysliikkeet mutta myös ryhmiä, joita ei voi pitää herätysliikkeenä, kuten esimerkiksi Lähetyshiippakunta, Hiljaisuuden liike, Tuomasyhteisö, karismaattinen liike ja uudet jumalanpalvelusyhteisöt (esim. Uusi verso, verkosto). Tulkaa kaikki -liike on myös mukana.
Yhteenvetotiedot ovat saatavissa kuitenkin ainoastaan 10 suurimmasta ryhmästä, vaikka ryhmiä on paljon enemmän.
SEURAAVASSA ON muutamia poimintoja, kun vastauksia suodatetaan läheinen herätysliike -valinnalla ja erikseen puoluepreferenssin valinnalla. Luvut ovat keskiarvoja asteikolla -2…+2 ja niistä on poistettu En osaa vastata -vastaukset.
Kun ehdokkailta on kysytty pitäisikö seurakunnan tuloja ohjata piispainkokouksen ohjeen mukaisesti lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan, vanhoillislestadiolaiset suhtautuvat väitteeseen negatiivisimmin (-0,62). Toisen ryhmän, joka ei lämpene väitteelle, muodostavat Evankeliseen Lähetysyhdistykseen itsensä yhdistävät ehdokkaat (-0,24).
Kaikissa muissa ryhmissä väitteeseen suhtaudutaan keskimäärin positiivisesti. Kaikista myönteisimmin ne ehdokkaat, jotka ovat sijoittaneet itsensä Suomen Raamattuopiston piiriin (+1,05).
Kun vastausta tarkastellaan puolueittain, perussuomalaisissa vastustus on selvästi suurempaa (-0,97) kuin muissa ryhmissä, mutta väitettä vastustetaan myös Kokoomuksessa (-0,42), Keskustassa (-0,32) ja SDP:ssä (-0,13).
Suurinta kannatusta väite saa kristillisdemokraattien (+0,80) ja vihreiden (+0,63) joukossa.
Ne ehdokkaat, jotka eivät ole halunneet kertoa puoluetaustaansa, suhtautuvat väitteeseen keskimäärin positiivisesti (+0,21).
YKSI KYSYMYKSISTÄ koskee monikielisen ja eri kulttuureja yhdistävän toiminnan kehittämistä. Vastausten ääripäissä sijaitsevat Perussuomalaisiin (-0,92) ja Vasemmistoliittoon (+1,32) itsensä asemoivat vastaajat.
Lähes kolmeneljäsosa perussuomalaisista ehdokkaista on väitteen kanssa joko täysin eri mieltä (35 %) tai jokseenkin eri mieltä (37 %).
Vielä selvemmin ovat vasemmistoliittolaiset ehdokkaat vastakkaista mieltä. Heistä on väitteen kanssa täysin samaa mieltä 44 % ja jokseenkin samaa mieltä 41 %.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikkien muiden puolueiden ehdokkaat suhtautuvat väitteeseen keskimäärin positiivisesti.
KAIKKEIN SELVIMMIN vastaajia jakaa väite, jonka mukaan kaikissa seurakunnissa pitäisi vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevat. Tulkaa kaikki -liikkeen vastaajista 98 prosenttia on väitteen kanssa täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä.
Vastakkaisella laidalla vanhoillislestadiolaisista vastaajista 94 prosentti on väitteen kanssa joko täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä.
Kristillisdemokraateista 89 prosenttia suhtautuu väitteeseen jokseenkin kielteisesti tai täysin kielteisesti. Perussuomalaisten suhtautuminen on myös hyvin kielteistä (76 %).
Vihreä liitto, Vasemmistoliitto, RPK ja SDP erottuvat ryhminä, jotka suhtautuvat väitteeseen selvästi muita positiivisemmin.
Samansuuntainen mutta ei ihan yhtä jyrkkä jakauma on väitteessä. jonka mukaan seurakunnan tulisi tukea ainoastaan sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka hyväksyvät naispappeuden. 95 prosenttia Tulkaa kaikki -liikkeen vastaajista on väitteen kanssa joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Vanhoillislestadiolaisista 83 prosenttia on joko täysin eri mieltä tai jokseenkin eri mieltä.
Puoluetaustan tarkastelussa kristillisdemokraatit (-1,34) ja perussuomalaiset (-0,64) erottuvat selvästi negatiivisimmin asiaan suhtautuvina ryhminä. Toisessa ääripäässä ovat Vihreät (+1,69), Vasemmistoliitto (+1,61), SDP (+1,28) ja RKP (+1,26).
SUURIMPIA KIISTANAIHEITA tarkasteltiin myös hiippakunnittain. Kysymys samaa sukupuolta olevien vihkimisestä avioliittoon jakaa mielipiteitä hiippakunnittain, mutta tuloksissa ei ole juurikaan mitään yllättävää.
Oulun hiippakunnassa ehdokkaiden näkemysten keskiarvo on tasan 0,0 ja Lapuan hiippakunnassakin vain aavistuksen positiivisen puolella (+0,07).
Naisehdokkaiden enemmistö kannattaa näkemystä kaikissa hiippakunnissa. Miesehdokkaiden enemmistö vastustaa ehdotusta Mikkelin (-0,10), Lapua (-0,36) ja Oulun (-0,47) hiippakunnissa. Turun arkkihiippakunnassa miesten näkemykset jakautuvat lähes tasan (+0,01)
Eniten kannatusta näkemys saa Porvoon hiippakunnassa (+1,11) ja Helsingin hiippakunnassa (+0,72).
Naispappeuskysymys ei jaa näkemyksiä yhtä voimakkaasti kuin samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon. Oulun hiippakunnassakin kaikkien ehdokkaiden näkemykset jakautuvat lähes tasan (+0,03), mutta miehistä hieman suurempi osa vastustaa näkemystä (-0,13). Kaikissa muissa hiippakunnissa miesehdokkaiden näkemysten keskiarvo sijoittuu positiivisen puolelle.
Lue myös:
Maltillisuus korostuu vaalikoneen vastauksissa
Ilmoita asiavirheestä