Seurakuntiin valitaan marraskuun vaaleissa kasapäin maltillisia päättäjiä, mikäli Kirkkohallituksen julkaiseman vaalikoneen vastauksia on uskominen. Enemmistö pitää kirkkoa koko kansan yhteisönä, ja ympäristövastuullisella toiminnalla on hyvin laaja kannatus. Suuria muutoksia kirkon toimintaan ei tule esille, eikä kirkon yhteiskunnallista roolia haluta vahvistaa.
Seurakuntavaalien ehdokkaiden selvä enemmistö pitää kirkkoa ensisijaisesti koko kansan yhteisönä. Vaalikoneessa 74 prosenttia vastanneista on väitteen kanssa joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä.
Vain 18 prosenttia vastanneista on joko täysin samaa mieltä tai samaa mieltä sen väitteen kanssa, että kirkko on ensisijaisesti tietoisesti uskonsa tunnustavien yhteisö. Miesvastaajat kallistuvat hieman enemmän tämän näkökulman suuntaan kuin naisvastaajat.
Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että kirkossa tulisi pyrkiä yhteiseen linjaan keskeisissä opillisissa kysymyksissä, vaikka se rajaisi erilaisia näkemyksiä ulkopuolelle. Yli 75-vuotiaat ehdokkaat kaipaavat yhteistä linjaa muita ikäryhmiä enemmän.
Miehistä hieman yli puolet on väitteen kanssa samaa mieltä ja naisista hieman alle puolet.
PAPIN VIRKA on ollut kaikille sukupuolille avoin kirkossa jo pitkään, mutta silti asiaan kysytään edelleen kantaa ehdokkailta. Tosin nyt siinä muodossa, että seurakunnan pitää tukea vain sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka hyväksyvät naispappeuden.
55 prosenttia vastaajista on väitteen kanssa täysin samaa mieltä tai samaa mieltä siitä. Täysin samaa mieltä olevien vastaajien osuus vähenee, kun siirrytään nuoremmista ikäryhmistä vanhempiin. Kaikista vastaajista viidennes on täysin eri mieltä väitteen kanssa.
Ei liene yllätys, että naisehdokkaat suhtautuvat asiaan miehiä myönteisemmin. Miesehdokkaiden enemmistö suhtautuu asiaan kuitenkin myönteisesti.
ENEMMISTÖ VASTAAJISTA hyväksyy väitteen, että kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat. 40 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä ja 25 prosenttia täysin eri mieltä. Nuorista vastaajista 69 prosenttia on täysin samaa mieltä tai samaa mieltä.
Naiset suhtautuvat asiaan miehiä myönteisemmin. Lähes puolet naisista on väitteen kanssa täysin samaa mieltä. Miehiä kysymys jakaa, sillä miesvastaajien keskiarvo on tasan nolla.
EHDOKKAAT EIVÄT juurikaan kaipaa kirkolta nykyistä aktiivisempaa yhteiskunnallista roolia. 52 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kirkon tulisi keskittyä ennen kaikkea hengelliseen tehtäväänsä. Vain 12 prosenttia vastanneista on selvästi sitä mieltä, että kirkon pitäisi ottaa kantaa esimerkiksi köyhyyteen, rauhaan, ihmisarvoon ja oikeudenmukaisuuteen.
Miehet suhtautuvat väitteeseen selvästi naisia myönteisemmin: täysin samaa mieltä miehet 27 prosenttia ja naiset 14 prosenttia.
Vaikka kirkon yhteiskunnallista roolia ei muuten haluta lisätä, niin vastuullisuusnäkökulma on lyönyt hyvin läpi. Kaikkiaan 84 prosenttia vastaajista on täysin samaa mieltä tai samaa mieltä, että seurakunnan tulisi toimia ilmasto- ja ympäristövastuullisesti myös silloin, kun se edellyttää muutoksia nykyisiin toimintatapoihin.
Nuoret painottavat ilmasto- ja ympäristövastuullista toimintaa muita ikäryhmiä enemmän, mutta erot eivät ole suuria.
KOVIN SUURTA uudistushalukkuutta vastauksista ei kuitenkaan välity. Selvä enemmistö on eri mieltä sen väitteen kanssa, että seurakunnan tulisi lopettaa toimintamuotoja, joihin osallistuu vähän ihmisiä, vaikka ne olisivat joillekin tärkeitä. Epävarmojen vastausten osuus on tosin suuri. Miesten ja naisten välillä ei vastauksien jakautumisessa ole eroja.
Suurin osa vastanneita (55 prosenttia) piti jumalanpalveluksien järjestämistä ja hengellisen elämän tukemista kirkon tärkeimpänä tehtävänä. Yhtä moni nosti esille, että vähäosaisista ja muista apua tarvitsevista pitää huolehtia.
PIISPAINKOKOUS ON suositellut, että seurakunnat ohjaisivat vähintään 3 prosenttia budjetistaan lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Kaikki seurakunnat eivät noudata suositusta, ja kysymys jakaa ehdokkaita. Vastausten keskiarvo on tasan nolla, kun jätetään pois ne vastaukset, joissa ei ole otettu asiaan kantaa (En osaa sanoa 17 prosenttia).
Naiset suhtautuvat asiaan miehiä jonkin verran myönteisemmin. Vanhemmat ikäryhmät ovat asialle jonkin verran suosiollisempia kuin nuoret.
MONIKIELISEN JA eri kulttuureja yhdistävän toiminnan kehittämistä pidetään tärkeänä kaikissa ikäryhmissä. Nuoret 18–29-vuotiaat aikuiset pitävät asiaa selvästi muita ikäryhmiä tärkeämpänä.
Monikulttuurisuuteen ja moniuskoisuuteen liittyy myös kysymys, jossa ehdokkaita on pyydetty asettamaan itsensä kahden väittämän väliin janalle. Toisessa ääripäässä on väittämä ”myös muista uskonnoista voi löytää totuutta ja viisautta”, ja toisessa päässä väittämä ”kristinusko on ainoa tie pelastukseen ja Jumalan luo”.
Näkemykset jakautuvat melko lailla kahtia, sillä vastausten keskiarvo on 3,05 (asteikolla 1-5).
Vastaajista 27 prosenttia on asemoinut itsensä täysin kohtaan ”kristinusko on ainoa tie pelastukseen ja Jumalan luo” ja 15 prosenttia lähelle tätä väittämää. 19 prosenttia on sitä mieltä, että muistakin uskonnoista voi löytää totuutta, ja 26 prosenttia vastaajista on asettanut itsensä tämän ääripään viereen.
Lue myös:
Näkökulma: Seurakuntavaalikoneen tekeminen on jatkuvaa Sofien valintaa siitä, mitä pitäisi pelastaa
Seurakuntavaalien vaalikone aukesi – enemmistö ehdokkaista on vastannut kysymyksiin
Ilmoita asiavirheestä