Kun Turun tuomiokirkon kello löi tiistaina 15.9. kahdeksan kertaa, päättyi tämän syksyn seurakuntavaalien ehdokasasettelu.

Periaate on, että ehdokasasettelun päättymisen jälkeen ehdokaslistoihin ei voi tehdä muutoksia. Mutta entä jos ehdokas kuolee, eroaa kirkosta tai käyttäytyy jollain ehdokkaalle sopimattomalla tavalla?

Kysyimme asiaa kirkkohallituksen juristi Hilla Haajaselta. Tilanteet vaihtelevat, mutta vastaus on melko yksinkertainen: ehdokaslistalta ei voi jälkikäteen poistaa henkilöitä.

Sen jälkeen, kun vaalilautakunta on vahvistanut ehdokaslistan, ei syyksi ehdokaslistalta poistamiseen ei riitä edes se, että ehdokas on kuollut. Tämän syksyn vaalien ehdokaslistat vahvistettiin 1.10.

Sen jälkeen kuolleet ehdokkaat ovat mukana vaaleissa. Tilanne on seurakuntavaaleissa tuskin aivan tavaton.

Esimerkiksi Haapaveden seurakunnassa ehdokkaana ollut henkilö kuoli yllättäen lokakuun alussa. Häntä voi tästä huolimatta äänestää marraskuun vaaleissa.

Kirkkolain mukaan kuolleen ehdokkaan äänet lasketaan ehdokaslistan yhteiseen pottiin. Ne voivat siis hyödyttää listan muita ehdokkaita.

Valituksi kuollut ehdokas ei tietenkään voi tulla, vaan paikan saa listalta seuraavaksi eniten ääniä saanut ehdokas.

VASTAAVA TILANNE voi olla käsillä myös silloin, jos ehdokas menettää vaalikelpoisuutensa. Kirkkolain mukaan seurakuntavaalien ehdokkaan on oltava vähintään 18-vuotias seurakunnan konfirmoitu jäsen. Hän ei saa olla vajaavaltainen.

Niinpä vaalikelpoisuutensa voi menettää, mikäli eroaa kirkosta tai muuttaa pois seurakunnan alueelta.

Tässäkään tapauksessa ehdokaslistoihin ei kuitenkaan tehdä muutoksia niiden vahvistamisen jälkeen. Myös kirkosta eronnutta ehdokasta voi äänestää. Menettelytapa on sama kuin kuolleiden ehdokkaiden tapauksessa.

Myös kirkosta
eronnutta ehdokasta
voi äänestää.

–  Vaalikelpoisuutensa menettänyttä ehdokasta ei voida valita luottamustehtävään, mutta hänen saamansa äänet menevät valitsijayhdistykselle, Haajanen kertoo.

ENTÄ JOS ehdokas saisi tuomion vakavasta rikoksesta? Seurakuntavaalien ehdokkuuden kannalta sillä ei olisi merkitystä, Haajanen sanoo.

Tilanne on toinen, jos vaalit on jo käyty ja henkilö valittu luottamustoimeen. Mikäli luottamushenkilö sen jälkeen lainvoimaisella päätöksellä tuomitaan vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi, hänet voidaan erottaa luottamustoimestaan.

Pelkkä syyte voi riittää luottamustoimesta pidättämiseen oikeudenkäynnin ajaksi. Näin voidaan toimia silloin, jos syyte on asetettu rikoksesta, jonka ”laatu ja tekotapa osoittavat, ettei hän voi toimia luottamustoimessaan sen edellyttämällä tavalla”.

Mutta ehdokkuuteen asia ei vaikuta.

– Jos puhutaan ajasta ennen kuin henkilö on valittu luottamustoimeen, se on äänestäjien asia arvioida minkälaisia henkilöitä he haluavat luottamuselimiin.

KIRKKOLAIN MÄÄRÄYKSIIN vaalikelpoisuudesta liittyy yksi hieman epämääräinen kohta. Aiemmin lueteltujen ehtojen lisäksi ehdokkaan on nimittäin oltava ”kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu”.

Käytännössä vakaumusta ei selvitetä, Haajanen toteaa. Hän kertoo, ettei asia ole myöskään tullut tämän syksyn seurakuntavaalien yhteydessä esiin kertaakaan.

– Jos nyt olisi tilanne, että ehdokas on paikkakunnalla tunnettu wicca-menojen toimittaja, niin ehkä silloin voitaisiin ajatella, että hän ei ole kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu, Haajanen pohtii.

Tällaisessa tilanteessa vaalilautakunnan olisi kuitenkin pitänyt puuttua asiaan ehdokaslistoja vahvistaessaan. Listojen vahvistamisen jälkeen muutoksia ei enää tehdä.

”Siinä vaiheessa
se on myöhäistä.”

SEURAKUNTAVAALEISSA kukaan ei voi asettua ehdolle omissa nimissään, vaan taustalla on oltava vähintään kymmenen vaalikelpoisen henkilön perustama valitsijayhdistys.

Miten tulisi toimia, mikäli valitsijayhdistys haluaisi syystä tai toisesta poistaa omalta ehdokaslistaltaan jonkun ehdokkaan?

Hieman tämän kaltainen tilanne on nyt käsillä Turussa. Siellä kokoomustaustaisella ehdokaslistalla Turun Mikaelin Sininen Polku on mukana henkilö, joka oli alkusyksystä erotettu Turun kokoomuksen valtuustoryhmästä ja joka sen jälkeen oli eronnut puolueesta. Asiasta on uutisoinut Turun Sanomat.

Valitsijayhdistyksen tarkoituksena oli poistaa Elina Hiltunen ehdokkaiden joukosta. Mikaelinseurakunnan vaalilautakunnan pöytäkirjasta selviää, että valitsijayhdistys oli yliviivannut osin ehdokkaan tiedot perustamisasiakirjoista mutta ei lautakunnan pyynnöstä huolimatta selvittänyt, milloin ja kenen toimesta yliviivaus oli tehty. Ehdokkaan mukaan yliviivaus oli tehty hänen tietämättään. Niinpä Mikaelinseurakunnan vaalilautakunta vahvisti ehdokkuuden. Turun Sanomien mukaan valitsijayhdistys harkitsee valittavansa asiasta Turun tuomiokapitulille.

Hilla Haajanen toteaa, ettei tunne tapausta tai ota muutenkaan kantaa yksittäistapauksiin.

Yleisellä tasolla erimielisyydet valitsijayhdistyksen kanssa eivät ole peruste poistaa ketään ehdokaslistalta niiden jättämisen jälkeen.

– Siinä vaiheessa se on myöhäistä.

Ehdokas ei voi myöskään itse tässä vaiheessa enää luopua ehdokkuudestaan.

– Jokaiselta ehdokkaalta on pyydetty omakätisesti allekirjoitettu suostumus ehdokkuuteen, ja ne ovat olleet perustamisasiakirjojen liitteinä.

Mikäli luottamustehtävään tulee sitten valituksi, voi siitä kirkkolain mukaan erota pätevästä syystä. Se tuskin on pätevä peruste, ettei luottamustehtävän hoitaminen enää huvita, Haajanen toteaa.

Lue myös:

Maltillisuus korostuu vaalikoneen vastauksissa

Ilmoita asiavirheestä