Seurakuntavaalien vaalikone aukesi – enemmistö ehdokkaista on vastannut kysymyksiin

kuvakollaasi, jossa nainen pitää vaalilippuja käsissään ja ruutukaappaus vaalikoneesta
Vaalikone auttaa äänestäjää löytämään sopivan ehdokkaan. Taustakuva: Jani Karlsson/ Vantaan seurakuntayhtymä.

Seurakuntavaalien vaalikone on tänään avattu yleisölle. Vaalikoneeseen on vastannut kaikkiaan 8 600 ehdokasta, mikä on 75 prosenttia ehdokkaiden kokonaismäärästä.

Vaalikoneen rakenne vastaa pääpiirteissään neljän vuoden takaista vaalikonetta. Kysymykset koskevat seurakunnan toimintaa, ajankohtaisia keskustelunaiheita ja valtakunnallisen osion lopussa on muutama kysymys henkilökohtaisesta suhteesta kirkkoon ja uskoon.

Valtakunnallisten yhteisten kysymysten lisäksi vaalikoneessa on myös paikallisia kysymyksiä. Esimerkiksi Tampereella kysytään Pride-yhteistyön jatkamisesta.

Seurakunnan toimintaa käsittelevissä kysymyksissä käsitellään mm. naispappeutta ja samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon. Naispappeudesta kysyttiin neljä vuotta sitten hieman monimutkaisin sanakääntein, että pitäisikö lähetysjärjestöjen taloudellisessa tuessa ottaa huomioon yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet.

Nyt kysymys on suoraviivaisempi: Seurakuntani tulisi tukea vain sellaisia lähetysjärjestöjä, jotka hyväksyvät naispappeuden.

Samaa sukupuolta olevien vihkimistä avioliittoon koskevaa kysymystä perusteltiin neljä vuotta sitten sukupuolineutraalilla avioliittolailla. Neljässä vuodessa ja lainsäädännöstä huolimatta kysymys ei ole yksiselitteisesti ratkennut kirkon sisällä, joten kysymys on nyt muotoiltu uudelleen koskemaan kaikkia seurakuntia: Kirkon tulisi kaikissa seurakunnissa vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevat.

AJANKOHTAISUUS NÄKYY kysymyksissä. Uutena asiana kysytään nyt mm. pitäisikö kirkossa pyrkiä yhteiseen linjaan keskeisissä opillisissa kysymyksissä, vaikka se rajaisi erilaisia näkemyksiä ulkopuolelle.

Yhä useampi seurakunta on tilanteessa, jossa on otettava kantaa yhteiskunnan ja kulttuurin monipuolistumiseen. Tätä kysytään mm. näillä kolmella kysymyksellä:

  • Seurakuntani tulisi aktiivisesti kehittää monikielistä ja eri kulttuureja yhdistävää toimintaa
  • Seurakuntani tulisi uudistaa perinteisiä toimintatapoja, vaikka osa ihmisistä kokisi muutokset vieraiksi
  • Seurakunnassani tulisi olla tilaa monenlaisille tavoille uskoa ja etsiä hengellisyyttä

Vastuu heikompiosaisista korostuu muutamassa kysymyksessä. Kokonaan uutena on mukana kysymys, joka koskee vähintään 3 prosentin ohjaamista verotuloista lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan.

Ilmastoon ja ympäristöön liittyen kysytään nyt, pitäisikö toimia vastuullisesti myös silloin, kun se edellyttää muutoksia toimintatapoihin. Neljä vuotta sitten kysymys oli suoraviivaisempi: pitäisikö maito- ja lihatuotteista luopua.

MIELENKIINTOISTA ON myös se, mitä ei kysytä. Kokonaan on poistettu kysymykset, jotka koskevat kirkkoherrojen ja piispojen valintaa määräaikaisiin tehtäviin. Myös kirkolliskokouksen valintaa suoralla jäsenvaalilla koskeva kysymys on poistettu.

Ehdokkaiden taustatiedoissa kysytään myös tänä vuonna mm. mitä poliittista puoluetta ehdokas äänestäisi, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Kysymykseen ei ole pakko vastata.

Taustatiedoissa kysytään myös, minkä kirkossa vaikuttavista liikkeistä ehdokas kokee läheiseksi. Vaihtoehtoja on mukana parisenkymmentä mm. herätysliikkeet, Tuomasyhteisö, Hiljaisuuden liike, Lähetyshiippakunta ja Karismaattinen liike. Ehokas voi ohittaa myös tämän kysymyksen.

Näissä vaaleissa käytössä on ensimmäistä kertaa myös nuorten vaalikone, josta 16–29-vuotiaat äänestäjät voivat löytää oman ehdokkaansa.

Lue myös:

Millä seuraavista sinut saisi äänestämään seurakuntavaaleissa?

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliNäkökulma: Fauda-sarja käsittelee Hamasin vuoden 2023 hyökkäyksen seurauksia — sota särkee ihmismielet ja sovitus koittaa kuolemassa

Ei näytettäviä viestejä