Kirkkohallituksen kolehtipäätöksestä on uutisoitu Kotimaassa 22.9.2026. Haluamme täsmentää, ettei täysistunto poistanut Kansanlähetykseltä ja SLEYltä kolehteja, vaan siirsi järjestöjen kolehtikohteet määrätyistä kolehdeista suosituskolehdeiksi.

Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia ovat kirkon ydintehtäviä. Kirkkohallituksen päätöksen jälkeenkin lähetyskolehtien määrä säilyy ennallaan. Seurakunnat voivat kuitenkin nykyistä vapaammin päättää, mille kirkon viralliselle lähetysjärjestölle tai Kirkon Ulkomaanavun kohteelle kolehti osoitetaan.

Päätöksestä jätetty eriävä mielipide vetoaa yhdenvertaiseen kohteluun ja toimivaltaan. Päätös ei ota kantaa lähetyksen perussopimukseen eikä toimivaltakysymyksiin. Kysymys on ainoastaan kolehtirahoista, joita lähetyksen perussopimuksen mukaan voidaan myöntää lähetysjärjestöille. Päätöksen taloudellista kokonaisvaikutusta on mahdoton arvioida, koska seurakuntien tukea järjestöille kanavoidaan myös muilla tavoin.

Kirkkohallitus päättää vuosittain kolehtien valintakriteereistä. Niiden mukaan kirkon piirissä toimivien hakijoiden tulee noudattaa toiminnassaan kirkon tunnustusta ja päätöksiä. SLEYn ja Kansanlähetyksen kanssa tehtävässä yhteistyössä keskeisiksi kysymyksiksi ovat seurakunnissa nousseet jumalanpalvelusyhteistyö sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asema.

Lähetyksen peruslinjauksessa Yhteinen todistus, johon lähetyksen perussopimus perustuu, viitataan sekä kirkolliskokouksen vuoden 1986 päätökseen että piispainkokouksen tiedoksiantoon vuodelta 2006. Kirkossa on yksi pappisvirka, jossa ei tehdä eroa sukupuolen perusteella. Naisten pappeutta vastustavalla on oikeus mielipiteeseensä, mutta hän ei saa toiminnallaan vahingoittaa kirkon ykseyttä. Ykseys perustuu ehtoollisyhteyteen.

Samassa kokouksessa kolehtipäätöksen kanssa kirkkohallitus hyväksyi kirkon uuden ”Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon” -strategian. Siinäkin kirkon ykseys liitetään ehtoollisyhteyteen: ”Vaaliessamme moniäänisyyttä pidämme samalla kiinni ehtoollisyhteydestä, joka yhdistää meidät Kristukseen ja toisiimme.” Strategiassa kirkko sitoutuu kunnioittamaan jokaista ihmistä Jumalan kuvana sekä vahvistamaan ihmisarvoa, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kirkossa ja yhteiskunnassa. Näiden linjausten tulee näkyä myös kirkon ja sen lähetysjärjestöjen käytännön yhteistyössä.

Kirkkohallitus myönsi 16 taholle yhteensä 28 määrättyä kolehtia. Hakemuksia oli kuitenkin 88 yhteensä 50 eri hakijalta. Määrätyn kolehdin saamatta jäämistä ei sellaisenaan voida pitää osoituksena järjestölle tai avunsaajille aiheutetusta erityisestä vahingosta tai eriarvoisesta kohtelusta. Valtaosa hakemuksista jäi joka tapauksessa määrättyjen kolehtien ulkopuolelle. 

Useat seurakunnat ympäri Suomea ovat vedonneet kirkkohallituksen täysistuntoon, etteivät ne halua toiminnallaan tukea SLEYn tai Kansanlähetyksen toimintaa vedoten esimerkiksi järjestöjen kantoihin koskien naisten pappeutta tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Kolehtipäätös antaa seurakunnille enemmän vastuuta ja vapautta päättää omasta tuestaan. Lähetysjärjestöjen asemaan se ei ota kantaa. 

Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenet:

Päivi Raunu, Espoon hiippakunta
Katri Korolainen, Helsingin hiippakunta 
Martina Harms-Aalto, Borgå stift
Kari Aakula, Tampereen hiippakunta
Ulla Ruusukallio, pappisjäsen Tampereen hiippakunta
Lotta Endtbacka, pappisjäsen Lapuan hiippakunta