Turun tuomiokirkkoseurakunnassa yhdistetään äänimaljarentoutusta rukoukseen

Kirsi Mäkisen mukaan äänimaljojen lempeä sointi johdattelee sisäiseen mielenrauhaan. Kuva: Seppo Kemppainen

Turun tuomiokirkkoseurakunnassa on tänä syksynä alettu järjestää äänimaljarentoutusta yhdistettynä rukoukseen, mikä on ainutlaatuista.

Äänimaljarentoutus eli sointukylpy on noussut viime vuosina suosituksi hyvinvointitrendiksi. Sen taustalla on nykyihmisen jatkuva kuormitus ja tarve stressin hallintaan. Äänimaljojen lempeät värähtelyt ja meditatiivinen äänimaailma johdattavat kehon ja mielen rentouden tilaan. Ikiaikaisiin perinteisiin pohjautuvana se voi tukea palautumista, rauhoittaa hermostoa ja vahvistaa yhteyttä sisäiseen tasapainoon. 

– Se auttaa olemaan läsnä ja viipymään siinä hetkessä ja paikassa missä on, Turun tuomiokirkkoseurakunnan hengellisen ohjauksen pastori Anni Pesonen kertoo.

Äänimaljarentoutusta on tarjolla mm. opistoissa ja joogastudioissa ympäri Suomen, mutta kirkkoon se on vasta tulossa. Rukouksen yhdistämistä äänimaljarentoutukseen kokeiltiin idean äitien Pesosen ja retriittiohjaaja Kirsi Mäkisen mukaan ensin retriiteissä, joissa se sai innostuneen vastaanoton. Näin sitä päätettiinkin laajentaa tarjoamalla sitä osana seurakunnan viikkotoimintaa. 

Pesonen ja Mäkinen ovat sitä mieltä, että rukous ja äänimaljarentoutus tukevat toisiaan ja sointuvat siksi hyvin yhteen.

PARHAIMMILLAAN ÄÄNIMALJARENTOUTUS vie mielen hiljaisuuteen, rauhalliseen sanattomaan läsnäoloon. Samantapaiseen tilaan kuin meditaatio tai sanaton rukous – paljaaseen olemiseen. Siksi äänimaljojen kuuntelu sopii erinomaisesti myös rukouksen yhteyteen, Pesonen selittää. Hiljaisuus sitoo nämä molemmat yhteen, Mäkinen sanoo.

Pesosen mukaan keho ja mieli rentoutuvat ja hiljenevät yhdessä, ja siinä tilassa ollaan sitten hetki Jumalan edessä myös sanallisessa rukouksessa. 

– Äänimaljat helpottavat monella ihmisellä sanattomaan tilaan siirtymistä. Haluamme avata rauhallista rukousta, jossa on sekä sanallisia että sanattomia tasoja, Pesonen kuvailee.

Seurakunnassa äänimaljarentoutusta rukoukseen yhdistettynä järjestään joka toinen viikko, kolme varttia kerrallaan. Se sisältää lempeää äänimaljojen kuuntelua, raamattupohdiskelua ja rukousta.

– Parhaimmillaan kokonaisuus on rauhoittavaa ja turvallisuutta tuovaa, jopa transformatiivista, ihmistä muuttavaa, Pesonen pohtii.

Näin kokee myös Antti Karvonen, joka on saapunut paikalle yhdessä Anni-Lotta Simpasen kanssa.

– Minä jäin siinä hetkessä pohdiskelemaan moraalisia ja eettisiä asioita omassa elämässäni, omia valintoja, mikä minulle on tärkeää, miten koen itseni. Esimerkiksi viime aikoina on ollut paljon stressiä ja tänään rentoutuksen ja rukouksen avulla menin jotenkin syvälle, Karvonen miettii.

Pariskunta päätti heti ensimmäisen kerran jälkeen, että tästä tulee heille vakiojuttu, kokemus oli sen verran mieluisa.

– Ehdottomasti! Tästä on hyvä lähteä tutustumaan itseensä. Ja jos ei ole minkäänlaista kosketusta hengellisyyteen, niin tästä kombinaatiosta on kyllä hyvä aloittaa, Karvonen ehdottaa.

Anni Pesosen (etualalla) ja Kirsi Mäkisen mukaan äänimaljarentoutus yhdistettynä rukoukseen on helposti lähestyttävää. Siinä on jotain hyvin luontaista. Se ei vaadi mitään eritystaitoja, pelkkä kuunteleminen riittää. Kuva: Seppo Kemppainen

Nina Lehtinen on osallistunut useasti eri äänimaljarentoutuksiin, mutta nyt ensimmäistä kertaa rukoukseen yhdistettynä. Päällimmäinen tunne oli miellyttävä ja silmiä avartava.

– Ehkä itselle tuli syvemmät ajatukset sillä tavalla, että pääsi lähemmäksi kristillistä anteeksiantoa, että voi olla itselleen armollisempi.

Pesonen ja Mäkinen suosittelevat äänimaljarentoutusta rukoukseen yhdistettynä ihan kaikille, jotka ovat millään lailla meditatiivisesta hengellisyydestä tai mielen hiljaisuuden harjoittamisesta kiinnostuneita.

– Kyllä me kovasti tähän konseptiin uskotaan, että sillä olisi annettavaa muillekin seurakunnille, Pesonen vinkkaa.

Päivi Vuorilehto kiteyttää hänelle avautuneen äänimaljarentoutus- ja rukouskokonaisuuden merkityksen.

– Rukouksen avulla pääsin tässä jotenkin syvemmälle tasolle. Tuli sellainen syvä levon tunne, Vuorilehto huokaisee.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUusi tutkimus: lähes joka toinen suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan
Seuraava artikkeli”Täällä surua ei tarvitse kantaa yksin”, kirjoittaa teologian opiskelija Viiankiaavan tukimielenosoituksesta

Ei näytettäviä viestejä