Kirkon keskusrahaston ensi vuoden budjetti on muodostumassa ylijäämäiseksi. Kirkkohallituksen valmistelema talousarvio on 6,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen ennen varauksia ja kertaeriä. Kirkkohallituksen täysistunto hyväksyi talousarvioesityksen tiistaina ja se etenee kirkolliskokouksen käsittelyyn.

Ylijäämän taustalla on ennen kaikkea Kirkkohallituksen muutoshanke ja siihen liittyvä kolmen miljoonan euron sopeutus. Kirkon kärkihankkeiden rahoitusta on pienennetty 1,2 miljoonasta eurosta 0,25 miljoonaan euroon.

Loput ylijäämästä syntyy seurakuntien verotulojen kasvusta, jonka seurauksena keskusrahastomaksuja kertyy arviolta kaksi miljoonaa euroa ennakoitua enemmän.

Ylijäämästä on tehty varauksia ja kertaeriä yhteensä 5,0 miljoonaa euroa, joten niiden jälkeenkin ylijäämää on 1,2 miljoonaa euroa. Varauksia esitetään Kirkon palvelukeskuksen tulevien tietojärjestelmäinvestointien rahoittamiseen sekä Diakoniarahaston pääomittamiseen.

Kertaerät puolestaan ovat vuotta 2027 koskevia menokohteita, jotka eivät sisälly normaalin budjettikehykseen. Näitä ovat:

• Asianhallintajärjestelmän (Domus) uusiminen 50 000 euroa
• Kirkolliskokousvaaligalleria 20 000 euroa
• Varaus strategisen kehittämisen hankkeisiin 100 000 euroa
• Avustusjärjestelmän kehittämisselvitys 150 000 euroa
• Varaus identiteetinhallinta IDM-järjestelmän kehittämiseen 250 000 euroa
• Varaus seurakuntarakenneuudistuksen selvitykseen 150 000 euroa
• Pääkirjanpitäjän palkkaus / Talous ja ICT-osasto 100 000 euroa

BUDJETTIESITYS SISÄLTÄÄ kirkolliskokouksen päättämän muutoksen seurakunnille jaettavan valtiolta tulevan rahoituksen jakoperusteisiin. Jatkossa rahoitusta jaetaan aikaisempaa selvemmin kustannusten aiheuttamisperiaatteen mukaisesti, jolloin asukasmäärän merkitys pienenee.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että rahaa jaetaan entistä enemmän seurakunnan alueella kuolleiden ja haudattujen sekä kulttuurihistoriallisen arvokkaiden kohteiden määrän perusteella.

Talousarvioesitys sisältää valtiolta tulevaa rahoitusta 96 miljoonaa euroa. Kokonaisuudesta yhteensä 59,5 miljoonaa eli 62 prosenttia jaetaan seurakunnille kuolleiden ja haudattujen määrän perusteella. Kuluvan vuoden budjetissa tämän jakoperusteen osuus on 31 prosenttia.

Asukasmäärän mukaan jaetaan 12,7 miljoonaa euroa eli noin 13 prosenttia kokonaisuudesta. Kuluvana vuonna tämä osuus on ollut 50 prosenttia kokonaisuudesta.

Samalla kulttuurihistoriallisten arvokkaiden kulttuuriperintökohteiden määrän mukaan jaettua osuutta on kasvatettu. Ensi vuonna tällä perusteella jaetaan 12,7 miljoonaa euroa (13 %), kun viime vuonna osuus oli 6,7 prosenttia.

Kulttuurihistoriallisten rakennusten ja irtaimistonylläpitoon osoitetaan 8,4 miljoonaa euroa. Tämä jakautuu:

• Seurakunnille rakennusavustuksina 8,1 M€
• Basis-kulttuuriperintö- ja kiinteistöhallintajärjestelmä 116 700 €
• Basis-asiantuntijan palkkaamiseen 76 300 €
• Avustuskäsittelijän palkkaamiseen 61 000 €
• Petäjäveden vanhan kirkon vuotuisiin korjauksiin 50 000 €

Kirkolliskokous päätti jakoperusteiden muutoksesta marraskuussa 2024. Vuosina 2025 ja 2026 on noudatettu siirtymäaikaa, jolloin uusia jakoperusteita on noudatettu 50 prosentin painoarvolla.

Kustannusten jakautumista tarkastelleen seurantaryhmän mukaan muutos on ollut toivotun kaltainen, eikä siirtymäkautta näin ollen ole pidetty tarpeellisena jatkaa.

Lue myös:

Esitys: Kirkon eläkemaksut ennallaan vuonna 2027