Oululainen Brita Leinonen muistelee ikävää tapahtumaa muutama vuosi sitten. Hänen miehensä oli ollut sairaalassa, ja kotiutumispäivänä Leinonen oli aikeissa mennä osastolle puolisoaan vastaan.

Hän kuitenkin yllättyi, kun rakas ihminen olikin jo sairaalan pihalla kyytiä odottamassa muovipussi kädessään. Pussissa oli tavaroiden seassa ohjeet kotona jatkuvaa hoitoa varten. Papereita lukiessa pariskunnalla oli kuitenkin vaikeuksia ymmärtää, mitä kaikkea pitäisi osata tehdä.

– Siinä vaiheessa olisimme tarvinneet rinnallemme ihmistä, joka olisi meitä paremmin käsittänyt, mitä sairaalan papereissa oli.

Jos kotiin lähtevä kokee yksinäisyyttä tai häntä huolestuttaa jokin asia kotona pärjäämisessä, hyvinvointilähete on seurakunnalle lupa ottaa yhteyttä.

LEINOSEN TARINA liittyy Oulun tuomiokirkkoseurakunnan uuteen Diakoniasta hyvinvointia ikäihmisille -hankkeeseen, jonka idea on hyvinvointilähete.

Lähetteen avulla Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen sairaalasta saataisiin asianomaisen luvalla seurakuntaan tieto kotiutuvasta henkilöstä, kertoo hanketyöntekijä, sairaanhoitaja-diakonissa Leena Vuolteenaho.

– Jos kotiin lähtevä kokee yksinäisyyttä tai häntä huolestuttaa jokin asia kotona pärjäämisessä, hyvinvointilähete on seurakunnalle lupa ottaa yhteyttä.

Vuolteenaho painottaa, ettei tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyö ole ryhtymässä korvaamaan esimerkiksi kaupungin kotihoidon palveluja. Diakoniatyö voi tarjota vaikka keskusteluapua, tukea taloudellisissa kysymyksissä tai etsiä vapaaehtoista ulkoilukaveria, jos ulos lähteminen yksin tuntuu pelottavalta. Vuolteenaho kuvailee toimintaa lähimmäisavuksi.

– Lähetteen hyödyllisyyttä harkitsisivat osastolla yhdessä kotiutuja ja kotiuttamisessa mukana oleva hoitohenkilökunta.

Kotiuttajien tekemästä hyvinvointilähetteestä hyötyisivät monet ikäihmiset.

HUOLI KOTONA pärjäämisestä voi Vuolteenahon mukaan syntyä esimerkiksi silloin, kun toipilaan tilanne ei täytä kotihoidon myöntämisen kriteereitä.

– Ja jos elämänpiirissä ei ole läheisiä tai vaikkapa hyviä naapureita, joihin voisi tarvittaessa turvautua, diakoniatyöntekijän yhteydenotto sairaalajakson jälkeen saattaa olla hyvinkin tervetullut ja hyödyllinen.

Brita Leinonen pitää tuomiokirkkoseurakunnan hanketta tarpeellisena. Keskustelusta luotettavan ihmisen kanssa olisi ollut Leinosen tilanteessakin apua puolison kotiutuessa sairaalasta.

– Olen itse oppinut luottamaan diakoniatyöntekijöihin. Jos he eivät osaa neuvoa jossakin asiassa, heidän osaamistaan on kertoa, mistä kaivattua apua ja tukea voi kysellä.

Leena Vuolteenaho uskoo, että kotiuttajien tekemästä hyvinvointilähetteestä hyötyisivät monet ikäihmiset.

– Vaikka yhteydenotto seurakunnasta tulisikin aluksi työntekijältä, kaivatun tuen tarjoamiseen riittävät jatkossa usein vapaaehtoisen lähimmäisen välittämisen taidot.

Vuolteenaho pitää tarpeellisena sitä, että hyvinvointilähete tehdään sairaalan osastolla. Silloin yhteydenotto seurakuntaan ei jää ehkä hyvinkin väsyneen vanhuksen vastuulle kotioloissa.

– Jotta toiminta pääsisi vauhtiin, kiireisen sairaalatyön keskellä uudenlainen lähete tulisi nähdä osana onnistunutta kotiuttamista ja toipumista.

Hankkeen aikana diakoniaa tehdään tutuksi mahdollisimman laajasti.

POHTEEN HYVINVOINTIALUEELTA hanketta kommentoidaan tässä vaiheessa vain yleisellä tasolla. Hyvinvointialue suhtautuu positiivisesti ikäihmisten palvelujen kehittämiseen.

Vuolteenaho on toiveikas, että lähetteen käyttöä päästään käynnistämään vielä tänä syksynä, mutta aluksi yhdellä geriatrian osastolla. Jos saadut kokemukset ovat hyviä, toimintaa laajennetaan.

Hyvinvointilähetteen yleistymiseksi niin sairaalassa kuin ikäihmisten parissa diakoniatyön palvelut tulisivat olla tiedossa. Siksi hankkeen aikana diakoniaa tehdään tutuksi mahdollisimman laajasti.

– Tiedän kokemuksesta, että ikääntyneen kotiuttaminen ilman tietoa edes jonkinlaisesta turvaverkosta kotioloissa askarruttaa usein myös kotiuttamispäätöksessä mukana olevia, Vuolteenaho kertoo.

Hän on aiemmin työskennellyt Oulun yliopistollisen sairaalan geriatrian osastolla.

Vuolteenaho muistuttaa, että erityisesti vakavat sairaudet nostavat herkästi pintaan eksistentiaalisia ja hengellisiä kysymyksiä. Myös niistä puhuminen on kirkon työntekijälle luontevaa.

Ilmoita asiavirheestä