Vieraskieliset Suomessa ovat uskonnollisesti hyvin moninainen joukko. Heistä moni arvostaa kirkon työtä, mutta harva haikalee jäseneksi.
Tiedot käyvät ilmi Espoon, Helsingin, Tampereen ja Vantaan seurakuntayhtymien yhdessä Kirkkohallituksen kanssa tilaamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin vieraskielisten kaupunkilaisten uskonnollisuutta.
Tutkimuksen kohteena olivat seitsemän eri kieliryhmän puhujat Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella. Noin puolet Suomen vieraskielisestä väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla tai Tampereella.
Tutkittavat puhuivat äidinkielenenään joko arabiaa, englantia, kiinaa, farsia, ukrainaa tai venäjää. Seitsemännen ryhmän muodostivat kaikkien muiden kielten puhujat.
SUURTEN KAUPUNKIEN vieraskielisestä väestöstä uskonnollisesti sitoutumattomia on tutkimuksen mukaan vajaa puolet vastanneista. Samojen kaupunkien koko väestössä uskonnollisesti sitoutumattomien osuus on melko lähellä tätä.
Tutkimusta tekemässä ollut Kirkon tutkimuksen tutkija Kimmo Ketola toteaakin tiedotteessa, että tutkimus haastaa yksinkertaisia käsityksiä maahanmuuton ja uskonnollisuuden suhteesta.
– Uskonto ei ole monille vastaajille keskeinen identiteettiä määrittävä tekijä.
Erot niin kuulumisessa kuin uskonnollisuudessa ovat suuria sekä kieliryhmien välillä että niiden sisällä.
Arabiaa ja ukrainaa puhuvista vastaajista yli puolet kertoi pitävänsä itseään ainakin jossain määrin uskonnollisena. Hyvin uskonnollisia oli eniten (11 prosenttia) englantia puhuvissa vastaajissa.
Farsia, kiinaa tai venäjää puhuvista vastaajista puolestaan noin puolet kertoi olevansa jokseenkin, melko tai hyvin ei-uskonnollinen.
Uskonnollisiin tilaisuuksiin kertoi osallistuvansa vähintään kerran vuodessa ainakin puolet arabiaa ja englantia puhuvista vastaajista. Vähintää kerran kuussa osallistuvia oli eniten (27 prosenttia) englantia puhuvissa vastaajissa.
Farsin puhujista runsas kaksi kolmasosaa (68 prosenttia) ja kiinan puhujista lähes yhtä moni (64 prosenttia) kertoi, ettei ole viime vuosina osallistunut lainkaan uskonnollisiin tilaisuuksiin.
KOKO VÄESTÖÖN verrattuna vieraskielisten uskonnollisuudessa on selviä eroja erityisesti suhteessa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
Siinä missä koko väestön uskonnollisesti sitoutuneista valtaosa kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon, vieraita kieliä puhuvista kirkon jäseniä on pieni vähemmistö.
Helsingissä kirkkoon kuuluu 7,3 prosenttia, Espoossa 4,4 prosenttia, Vantaalla 4,5 prosenttia ja Tampereella 4,6 prosenttia vastaajista.
Muihin kristillisiin yhteisöihin vastaajista kertoi kuuluvansa noin viidennes. Suurin piirtein yhtä paljon vastaajissa oli islamilaisten yhdyskuntien jäseniä. Lisäksi vastaajien joukossa oli ainakin juutalaisia, hinduja ja buddhalaisia.
KRISTILLISTEN KIRKKOJEN työtä Suomessa kertoivat arvostavansa erityisesti arabian- ja ukrainankieliset vastaajat. Molemmissa ryhmissä yli 60 prosenttia vastaajista kertoi arvostavansa työtä paljon tai jonkin verran.
Kaikista vastaajista runsas puolet (51 prosenttia) kertoi arvostavansa kirkkojen työtä Suomessa ainakin jonkin verran.
Noin viidennekselle kaikista vastaajista oman alueen luterilaisten seurakuntien työ oli tuttua. Joka kymmenes kertoi osallistuneensa toimintaan.
Halua osallistua seurakuntien toimintaan oli noin viidenneksellä (19 prosenttia) vastaajista.
Tärkein osallistumishalukkuutta lisäävä tekijä olisi mahdollisuus samalla tutustua suomalaisiin. Tämän vaihtoehdon valitsi runsas neljännes (28 prosenttia) vastaajista. Selkosuomeksi järjestetyt tilaisuudet kiinnostivat lähes yhtä monia (24 prosenttia) vastaajista.
Positiivisista asenteistaan huolimatta vieraskieliset eivät tutkimuksen mukaan juuri suunnittele kirkkoon liittymistä. Halua liittyä kirkon jäseneksi oli neljällä prosentilla vastaajista.
Tutkimuksen taustalla olevaan kyselyyn vastasi 3 227 Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja Tampereella asuvaa vieraskielistä henkilöä huhti-toukokuussa 2026. Aineistonkeruun toteutti Taloustutkimus.
Tutkimuksen suunnittelusta vastasivat Kirkon tutkimuksen tutkija Kimmo Ketola ja Turun yliopiston professori Tuomas Martikainen.
Lue myös:
Vieraskielisistä toivotaan uusia jäseniä Helsingin seurakuntiin
Kolumni: Sisäänpäin lämpiävällä syntyjään suomalaisten kirkolla ei ole tulevaisuutta
Ilmoita asiavirheestä