Turun Maarian seurakunnan jäsenet Tuija-Kaisa Lindberg, Kaija Tamminen ja Inga Syväjärvi ovat tulleet tutustumaan remontoituun kotikirkkoonsa. Kirkko ei ole oikeastaan auki eikä ihan vielä täysin valmis. Muun muassa alttarikaiteet puuttuvat. Suntio Anne Sivonen on kuitenkin luvannut esitellä paikkoja seurakunnan aktiivisille jäsenille.
Kolmikko katselee uteliaana ympärilleen. Mikä on ensivaikutelma?
– Valoisa! Ja hyvä ettei ole liikaa korjattu, naiset tuumaavat yhdessä.
Toden totta, keskiaikaisen kirkkosalin hämäryys on poissa. Katto on puhdistettu, ja sinne aikoinaan piirretyt vanhat kuvat erottuvat nyt aikaisempaa selvemmin.
Pääovesta tullaan urkuparven ali kirkkosaliin. On vaikea uskoa, että urkuparven rakenteita ei ole muutettu, sillä sisääntulo kirkkosaliin tuntuu selvästi aiempaa avarammalta.
– Valaistusta on lisätty sekä sisääntulon yhteydessä että kirkkosalissa, Sivonen kertoo.
Käytävämatot ovat myös uusia ja puhtaita, ja pirteä punainen antaa väriä saliin. Sivonen kertoo, että maton materiaalissa otettiin huomioon kestävyyden lisäksi myös se, ettei morsiushuntu tartu siihen kiinni. Tämä onkin tärkeää, koska Maarian kirkko on hyvin suosittu vihkikirkko.
Mittavan remontin näkyvin muutos on salin takaosassa, jonne on rakennettu wc-tila ja pieni keittiö. Keittiö saadaan tarvittaessa piiloon seinämien taakse.
Salin takaosassa ja myös edessä muutama penkkirivi on poistettu, ja ne on korvattu irtotuoleilla. Ratkaisu lisää kirkon monikäyttöisyyttä, kuten nykyään on usein tavoitteena. Myös esteettömyyttä on parannettu.
OLEELLISIN SYY kirkon remontointitarpeelle löytyy lattian alta. Aikaisemmissa korjaus- ja muutostöissä lattiarakenteet oli rakennettu suoraan vanhan betonilaatan päälle. Koska ratkaisusta puuttui kosteuden nousemisen estävä kapillaarikatko, rakenteisiin pääsi muodostumaan kosteusvaurio.
Tämän seurauksena rakennuksessa tuli esille sisäilmaongelmia, jotka vaativat koko lattiarakennelman uusimisen.
Remontin aikana lattia alta löydettiin yllättäen lukuisia sinne haudattuja vainajia. Päällimmäiset 20 vainajaa nostettiin pois lattian alta, ja heidät haudattiin kirkkopihalle. Paikalle pystytettiin myös muistokivi. Loput vainajat jätettiin haudanlepoon lattiarakenteiden alle.
Nykyinen tutkimus ajoittaa Maarian kirkon valmistumisen 1440-luvulle. Kirkossa tehtiin laaja peruskorjaus 1980-luvulla, jolloin rakennus restauroitiin sisäpuolelta ja samalla uusittiin 1930-luvulla asennetut tekniset järjestelmät.
MYÖS NYT tekniset järjestelmät on taas uusittu kauttaaltaan. Tekniikkaa on pääosin piilossa lattian alla eikä se kiinnitä mitään huomiota. Paitsi yksi uudistus on tarkoituksella jätetty näkyviin: kirkkosalissa on kaksi isoa screeniä, jotka parantavat näkyvyyttä salin takaosaan.
Näyttölaitteet nostetaan ylös telineissään silloin, kun ne ovat käytössä. Muuten ne pidetään ala-asennossa, jolloin niitä ei oikeastaan erota salissa.
– Erityisesti konserteissa on ollut harmillista, kun esiintyjä jää salin pylväiden taakse piiloon. Nyt näkyvyys on turvattu aina salin takaosaan asti, suntio Anne Sivonen kertoo.
Kirkkosalin akustiikkaan ei tehty muutoksia. Induktiosilmukan kuuluvuutta kuitenkin parannettiin.
Korjausten aikana kirkkosali oli täydellisesti remontissa, ja rakennuspölyä oli väistämättä joka paikassa ilmassa. Vaikka urut oli peitetty, oli niiden puhdistaminen yksi viime vaiheen työvaiheista. Jokainen pilli puhdistettiin yksitellen.
Ensimmäisen kerran urkujen soittoa voi kuunnella uudistetussa kirkossa sunnuntaina 9.8. Juhlamessu arkkipiispa Tapio Luoman johdolla järjestetään 6. syyskuuta.
Lue myös:
Maarian kirkon kaivauksissa Turussa tuli esille kokonainen hautausmaa
Kirja-arvio: Eläväinen historiikki Maarian kirkosta kertoo myös kristinuskon alkuvaiheista Suomessa
Ilmoita asiavirheestä