Osoitteessa Eteläranta 8 tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat kirkon työntekijöiden eläkevarallisuuden tuottoihin. Yksi Kirkon eläkerahaston sijoitusyksikön viidestä työntekijästä on salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen päällikkö Eeva Toivonen.
Hän kollegoineen ei tee suoria sijoituksia, vaan työn ytimessä on yhteistyö valikoitujen varainhoitajien kanssa, jotka sitten sijoittavat globaalisti eri omaisuusluokkiin eläkerahaston sijoitusstrategiaa noudattaen.
Varainhoitajina Kirkon eläkerahastolla on sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita, kuten esimerkiksi OP Pohjola, Evli, Mandatum ja norjalainen Storebrand.
– Kirkon eläkerahastossa meidän työmme on etsiä uusia sijoituskohteita ja tarkastella vaihtoehtoja esimerkiksi tuoton, riskin, sijoitusstrategian ja vastuullisuuden näkökulmasta. Tapaamme varainhoitajia ja tarkastelemme heidän tarjoahmiaan rahastoja, Toivonen sanoo.
Osana sijoitusprosessia tarkastellaan vastuullisuustekijöitä, eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä asioita.
– Kokonaisvaltaisen analyysin jälkeen päätämme, mihin Kirkon eläkerahaston varoja sijoitetaan.
VUONNA 1991 perustetun Kirkon eläkerahaston tehtävänä on huolehtia kirkon työntekijöiden eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Sijoitussalkun koko vuoden 2025 lopussa oli noin 1,965 miljardia eli 1 965 000 000 euroa.
Ilmastostrategia eläkerahastolla on ollut vuodesta 2016. Sitä päivitettiin viimeksi syksyllä 2025. Strategian pitkän aikavälin päätavoitteena on, että eläkerahaston sijoitussalkku olisi hiilineutraali ja nettonolla vuoteen 2035 mennessä.
– Se on äärimmäisen kunnianhimoinen tavoite.
Myös Suomen valtion virallinen ilmastotavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomi tuottaisi ilmakehään vain sen verran päästöjä kuin mitä täällä pystytään sitomaan esimerkiksi metsien avulla.
Työssään Toivonen tarkastelee sijoituskohteiden aiheuttamia päästöjä. Salkun hiilipäästöjä vähennetään ja lisäksi mietitään muita tapoja edistää ilmastotavoitteisiin pääsemistä.
– Ilmastotavoitteemme on riippuvainen siitä, miten sijoitusympäristö, kansalliset ilmastotavoitteet sekä yritysten ilmastotavoitteet ja teot kehittyvät.
Toivosen mielestä ilman kunnianhimoisia tavoitteita ei tapahdu positiivista kehitystä.
– Pitkän aikavälin kestävä tilanne olisi se, että uusiutuvaa energiaa olisi merkittävästi enemmän ja että kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta hyödynnettäisiin kattavammin.
Toivosen ja hänen kollegojensa työnä on arvioida, miltä pitkän aikavälin tulevaisuus näyttää, jopa vuosikymmenten päähän. Tulevaisuusskenaario on pitänyt kutinsa.
– Me tiedämme, että kestävä tulevaisuus vaatii planetaaristen rajojen parempaa kunnioittamista. Tämä ei koske pelkästään yritysten toimintaa, vaan myös yhteiskuntia ja yksilöitä. Kestämättömät toimintatavat näkyvät ilmastokriisinä ja esimerkiksi hupenevina luonnonvaroina. Jos haluamme jättää tuleville sukupolville hyvät elämän edellytykset, meidän pitää toimia toisin.
MITEN KIRKON eläkerahaston sijoitussalkun hiilipäästöjä sitten vähennetään? Toivosen mukaan yksi konkreettinen keino on kasvattaa vihreiden sijoitusten osuus 20 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Vihreiksi teemasijoituksiksi luokitellaan esimerkiksi metsäsijoitukset, uusiutuvan energian infrastruktuurisijoitukset tai green bond -sijoitukset, eli joukkovelkakirjalainat, joiden avulla edistetään eri yritysten ja muiden toimijoiden vihreitä hankkeita.
Infrastruktuurisijoitusten lisäksi Toivosen vastuulla ovat sijoitussalkun metsäsijoitukset. Niiden osuus salkussa on noin 2,5 prosenttia.
– Kun metsiä hoidetaan viisaasti, ne toimivat hiilinieluina ja hiilivarasto kasvaa. Onnistuneilla valinnoilla voidaan myös edistää luonnon monimuotoisuutta.
Metsien monimuotoisuuden arvioimisessa apuna ovat satelliittikuvat, joiden tietojen pohjalta voidaan valikoida fiksuja tapoja hoitaa metsää.
– Metsäsijoitukset ovat hyvä käytännön esimerkki siitä, miten ilmaston ja luonnon kannalta fiksuin tapa tehdä metsänhoitoa on myös taloudellisesti tuottoisin tapa. Kun pidetään huolta luonnon monimuotoisuudesta, metsä voi paremmin ja tuottaa enemmän.
Päivitettyyn ilmastostrategiaan haluttiin sisällyttää myös jokin luontoon liittyvä tavoite: metsäsijoitusten haluttaisiin toimivan hiilinieluina.
Eläkerahastolla on suoria metsäsijoituksia oman kommandiittiyhtiönsä sekä metsärahaston kautta. Metsät sijaitsevat pääosin Suomessa, ja metsäsijoituksissa on korostettu kestävää metsänhoitoa. Kirkon eläkerahasto omistaa noin 13 000 hehtaaria metsää.
Kirkon eläkerahaston vihreisiin sijoituksiin kuuluvat myös uusiutuvaan energiaan liittyvät infrasijoitukset. Eläkerahasto on sijoittanut aurinko- ja tuulipuistoihin erilaisten rahastojen kautta niin Suomessa kuin ulkomailla.
Toivonen vastaa myös salkun vaikuttavuussijoituksista, joihin lukeutuvat sijoitukset esimerkiksi kehittyviin talouksiin erilaisten rahastojen kautta. Hän mainitsee Suomen valtion omistaman kehitysrahoittaja ja vaikuttavuussijoittaja Finnfundin, jonka kautta Kirkon eläkerahasto on sijoittanut digitaalisen infran ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen kehittyvissä talouksissa.
VASTUULLISUUS KÄSITTEENÄ ja toimintaa ohjaavana ohjenuorana ei ole yksiselitteinen. Institutionaalisten sijoittajien on määriteltävä itselleen, mitä vastuullisuus tarkoittaa.
– Ei ole hyvä tapa tehdä sijoituksia vain tuijottamalla sitä, onko ESG tai jokin muu vastuullisuuteen viittaava termi mainittu rahastossa. On analysoitava tarkemmin, millainen varainhoitajan sijoitusprosessi on.
ESG viittaa sanoihin environmental, social and governance.
Institutionaalisille sijoittajille on tyypillistä sijoittaa myös indeksirahastoihin. Niiden ideana on seurata jotakin markkinaindeksiä, kuten vaikkapa maailman viittäkymmentä suurinta yritystä, ja sijoittaa rahaston varoja kyseisiin yrityksiin.
Toivonen kertoo, että Kirkon eläkerahasto on huomioinut indeksirahastojen valinnassa vastuullisuustekijät. Eläkerahaston salkkuun on valikoitu esimerkiksi Paris Aligned -indeksejä, jotka ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa.
Indeksirahastojen myötä Kirkon eläkerahaston varoja on sijoitettu myös sellaisiin yrityksiin kuin vaikkapa Apple tai Amazon.
– Merkittävä osa eläkerahaston varoista on aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa, mutta passiivisesti hoidetuilla indeksirahastoilla on oma roolinsa. Indeksirahastot ovat kustannustehokas ja rationaalinen osa sijoitusstrategian toteuttamista.
Kestävyyskysymykset pitää pystyä yhdistämään siihen, että ylläpidämme hyvää tuottoa.
SIJOITUSVARALLISUUDEN hallinnassa tärkeimmiksi periaatteiksi Toivonen nimeää hajautuksen, hyvän riskienhallinnan ja tuoton tavoittelun.
– Kestävyyskysymykset pitää pystyä yhdistämään siihen, että ylläpidämme hyvää tuottoa.
On tavanomaista poissulkea tiettyjä toimialoja, kuten tupakka, aikuisviihde ja alkoholi.
– Tällaiset sijoitusmaailmassa laajemminkin käytetyt poissulkumenetelmät juontavat juurensa kirkollisten toimijoiden eettisiin arvoihin.
Toivosen mukaan Kirkon eläkerahasto tunnetaan Suomessa ja myös maailmalla vastuullisen sijoittamisen edelläkävijänä ja esimerkkinä muille. Kun Suomeen perustettiin vastuullisen sijoittamisen yhdistys Finsif vuonna 2010, eläkerahasto oli yksi perustajista.
Kirkolliset sijoitustoimijat Toivonen nimeää yleisemminkin vastuullisen sijoittamisen edelläkävijöiksi, yhtenä esimerkkinä Englannin kirkko.
Kirkon eläkerahasto pitää vastuullisuusnäkökohtia esillä myös teettämällä varainhoitajille ja rahastoille vuosittaisen ESG-kyselyn, jossa kartoitetaan vastuullisuuteen liittyviä teemoja.
– Huomasimme, että kovin monilla ei vielä ole luontostrategiaa tai -tavoitteita. Lähetimme varainhoitajille palautetta ja kannustimme asettamaan luontoon liittyviä tavoitteita ja lisäämään luontoraportointia. Tämä on esimerkki vaikuttamisesta, jota teemme.
Toivonen muotoilee Kirkon eläkerahaston tähtäävän siihen, että se turvaa pitkällä aikajänteellä eläkkeiden maksamisen.
– Sijoituksilla haetaan hyvää tuottoa ja samaan aikaan huomioidaan mahdollisimman pitkälle vastuullisuutta ja kestävyyttä.
– Tiedän, että esimerkiksi joissain perheomisteisissa sijoitusyhtiöissä vastuullisuutta voidaan toteuttaa vielä ideohlogisemmin ja jopa tinkiä tuotoista.
Lue myös:
Kärkihanke päättyi mutta hiilineutraaliuteen kirkolla on vielä matkaa
Ilmoita asiavirheestä