Suomen lähetysneuvoston uusimman tilaston mukaan suomalaisten pitkäaikaisten lähetystyöntekijöiden määrä on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin 60-luvun puolivälin jälkeen. Määrä on laskenut tasaisen jyrkästi oltuaan huipussaan 1990-luvun loppupuolella, lähetysneuvoston tiedotteessa kerrotaan.
Vuonna 2025 läheteistä oli luterilaisten järjestöjen lähettämiä 44,4 prosenttia, vapaiden suuntien 41,3 prosenttia ja yhteiskristillisten järjestöjen 14,3 prosenttia.
Luterilaisten järjestöjen lähettimäärän huippukohta ajoittuu vuoden 1990 paikkeille. Vapaiden suuntien osalta eniten lähettejä on ollut 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Niiden osalta vielä vuonna 2003 tilastoitiin enemmän lähettejä kuin vuonna 1994. Yhteiskristillisten järjestöjen suurimmat lähettimäärät ajoittuvat 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolle.
Verrattaessa kunkin rymän kohdalla viime vuoden lähettimäärää ryhmän historiallisiin huippukohtiin yhteiskristillisten järjestöjen lähettejä on vielä selvästi yli puolet huipusta (55 prosenttia), vapaiden suuntien kolmasosa ja luterilaisten järjestöjen jo selvästi alle 30 prosenttia. Kun verrataan 2025 määrää edeltävien 10 vuoden (2015–2024) keskimääräiseen määrään, luterilaisten ja vapaiden suuntien järjestöjen kohdalla tilanne on hyvin samankaltainen (86 % ja 88 %). Yhteiskristillisten järjestöjen kohdalla puolestaan vuoden 2025 tilastossa niillä lähettejä oli enemmän kuin keskimäärin edeltävinä 10 vuotena (63 vs. 56 eli 113 %).
LÄHETTIEN KOKONAISMÄÄRÄN laskun ohella tilastot kertovat viime vuosien olennaisesta muutoksesta. Kun vielä vuonna 2018 vähemmän kuin yksi kymmenestä lähetystyöntekijästä teki työtä työalueella Suomesta käsin, niin kahtena viime vuotena (2024 ja 2025) näin teki joka kolmas pitkäaikaisista läheteistä.
— Kotimaasta käsin toimiminen näyttää jatkavan lähetin työuraa, kun työalueella kertynyttä osaamista voidaan nykyisin käyttää entistä laajemmin esimerkiksi internetin ja etäyhteyksien kautta, Lähetysneuvoston puheenjohtaja Timo Elo toteaa tiedotteessa.
Elon mielestä muutos on niin suuri, että sen syitä ja seurauksia kannattaisi kuitenkin selvittää ja tutkia vähän tarkemmin.
— Toivoisin näkeväni aiheesta myös syvällistä missiologista pohdintaa. Liian usein kun meille käy niin, että käytäntö ohjaa lähetysteologiaamme sen sijaan, että teologiamme oikeasti ohjaisi käytäntöä.
SUOMESSA OLI 1960–70-luvuilla nuorisoherätystä, joka osaltaan kanavoitui myös lähetystyöhön. Noina vuosina syntyi myös useita uusia lähetysjärjestöjä. Suomen lähetysneuvoston tiedotteessa kiinnitetään huomiota siihen, että vastaavanlaista liikehdintää nuorison parissa on nyt nähtävissä. Lähetysneuvoston toisen varapuheenjohtajan Henri Hermusen mukaan lähetyskäskyn toteuttamisesta ja evankeliumin levittämisestä on tullut keskeinen osa nuorisokulttuuria.
— Kestävä lähetysherätys edellyttää sitä, että nuorille annetaan sekä tilaa toimia että luotettavat rakenteet joissa toimia, Hermunen sanoo tiedotteessa.
Suomen lähetysneuvoston työryhmänä toimii Hermusen johtama The Legacy Project, joa aktivoi nuoria lähetystyöhön.
Vuonna 1919 perustetun Suomen lähetysneuvosto ry:n (SLN) tarkoituksena on edistää lähetystyötä tekevien yhteisöjen keskinäistä yhteyttä ja lähetysasiaa Suomessa. Lähetysneuvostoon kuuluu tällä hetkellä 33 jäsenyhteisöä: lähes kaikki suomalaiset luterilaiset, vapaakristilliset ja tunnustustenväliset lähetysjärjestöt ja lähetystyötä tekevät kirkot. Uusin jäsenyhteisö, Frontiers Suomi, liittyi neuvostoon huhtikuussa 2026.
Lue myös:
Suomen lähetysneuvosto: Pitkäaikaisten lähettien määrä laskee edelleen
Ilmoita asiavirheestä