Vuorisaarnassa Jeesus toistaa usein ajatusta siitä, että jokaisen tulisi harjoittaa uskoaan salassa. Tämän mukaisesti myös rukoilemisen tulisi tapahtua piilossa muiden katseilta. Jeesus ei kritisoi ihmisten erilaisia tapoja toteuttaa uskoaan, vaan pyrkii ohjaamaan kuulijoitaan rukoilemaan rehellisesti. Hän osoittaa, että ihminen on Jumalan edessä paljas eikä tarvitse yhteiskunnan hyväksymiä tapoja tai esityksiä lähestyäkseen Jumalaa.

Vaikka Jeesus kehottaa seuraajiaan rukoilemaan omassa huoneessaan, hän ei silti kiellä yhteisöllisyyttä. Vaikka usko on aina henkilökohtaista, se ei ole yksityistä. Tätä korostaa nykykristityille tuttu Isä meidän -rukous, jonka Jeesus opetti seuraajilleen.

Isä meidän -rukous on ennen kaikkea yhteisön rukous. Rukouksessa ei ole vastakkainasettelua meihin ja heihin. On vain me. Jeesuksen sanoista välittyy ajatus, että Jumalan edessä olemme yksi yhtenäinen perhe. Rukous rakentaa kristittyjen välille yhteyttä, jossa jokainen voi tuntea olevansa kokonainen ja kokea kuuluvansa joukkoon.

Jeesuksen opetuksen pääpaino on varoituksessa tyhjien sanojen hokemisesta; juuri tämän vuoksi hän opettaa Isä meidän -rukouksen. Varoitus saattaa tuntua nykykristitystä hämmentävältä, sillä moni rukoilee kyseistä rukousta pysähtymättä miettimään sen sisältöä. Jeesuksen kritiikki on kuitenkin pohjimmiltaan lohdullista ja sisältää nykyäänkin radikaalin viestin: kenenkään ei tarvitse opetella vierasta uskonnollista kieltä tullakseen kuulluksi. Jumala kuulee silloinkin, kun ihminen ei ole liturgisesti oikeaoppinen tai ei käytä erityistä uskonnollista kieltä.

Jeesus sanoo, että Jumala tietää kaikki tarpeemme. Tämä kertoo Jumalan kaikkitietävyydestä, joka ilmenee rakkautena, ei kontrollina. Jumala tuntee ihmisen todellisen minän ja kaipauksen silloinkin, kun ihminen itse vasta etsii niille sanoja tai ei uskalla sanoa niitä ääneen. Jeesuksen sanat poistavat tarpeen selitellä itseämme Jumalalle, jolloin rukouksesta tulee lapsen puhetta vanhemmalleen. Tällainen puhe ei perustu sanojen määrään tai oikeellisuuteen, vaan luottamukseen.

Pohdittavaksi: Mitä sellaista Jumala näkee minussa juuri nyt, jolle minulla ei ole vielä edes sanoja?

5. sunnuntai pääsiäisestä: Sydämen puhetta Jumalan kanssa

Tekstit: Jes. 48:20, Ps. 40:2–6, Joh. 16:33, Dan. 9:17–20, Room. 8:24–28, Matt. 6:5–13
Liturginen väri on valkoinen.
Alttarilla on neljä kynttilää.
Kolehti kerätään retriittiohjaajien kouluttamiseen sekä monimuotoisen hengellisen elämän ohjaajakoulutusten toteuttamiseen Hiljaisuuden Ystävät ry:n kautta.