Kummien määrän sääntelyn poistaminen voi nostaa kummiuden merkitystä

Kuva: Jukka Granström

Kirkolliskokoukselle on tehty aloite kummien määrän sääntelyn poistamisesta. Aloitteen mukaan kirkkojärjestystä tulisi muuttaa niin, että kastettavalta vaadittavien kummien vähimmäismäärä poistetaan. Myös kummien lisäämisen enimmäismäärä olisi poistettava.

Voimassa olevan kirkkojärjestyksen mukaan kastettavalla on oltava ainakin yksi kummi, joka on konfirmoitu ja evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Kummina voi toimia myös henkilö, joka kuuluu uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen.

Aloitteen mukaan kummien vähimmäismäärän poistaminen mahdollistaisi kasteen myös niille lapsille ja aikuisille, joille ei ole saatavilla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvaa kummia.

− Tavoitteena on poistaa kastamiseen liittyviä esteitä. Lapsen kastaminen vaikka ilman kummeja on tärkeämpää kuin kastamatta jääminen, sanoo aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, korkeakoulupappi Marjut Mulari.

ALOITTEEN PERUSTELUISSA kerrotaan, että erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne saattaa olla sellainen, ettei perheen lähipiirissä ole ketään, jota perhe voisi pyytää kummiksi. Tällöin lapsi saattaa jäädä kastamatta kokonaan, koska kirkkojärjestyksessä vaaditaan, että lapsella pitää olla kirkkoon kuuluva kummi.

Marjut Mulari sanoo, että toteutuessaan muutos nostaa kummiuden merkitystä:

− Toivottavasti turhien säädösten poistaminen nostaa kummiuden merkitystä, kun kummeja ei ole pakko nimetä. Kummeiksi ryhtyvät ovat silloin lähempänä kummiuden alkuperäistä ajatusta, joka liittyy kristillisessä kasvatuksessa tukemiseen.

Myös aloitteen allekirjoittanut kirkolliskokousedustaja Tuomas Kauppinen sanoo, että aloite voi tuoda kummiutta uudella tavalla esille.

− Kummit ovat hieno voimavara. Jos aloite etenee valiokuntaa, edessä voi olla mielenkiintoista teologista pohdintaa.

Esitettyä muutosta perustellaan myös tietosuojalla. Tällä hetkellä papit joutuvat tekemään laajoja kummikelpoisuuden tarkistuksia, joissa käsitellään myös henkilötietoja. Muutos mahdollistaisi näiden käytäntöjen tarkentamisen, sanoo Marjut Mulari:

− Tietosuojan takia henkilötietoihin ulottuvien selvitysten määrä pitäisi pitää mahdollisimman vähäisenä. Papeille ei tarvittaisi nykyisenkaltaisia oikeuksia henkilötietojen käsittelemiseen.

ALOITTEEN TOINEN kohta koskee kummien lisäämisen enimmäismäärän poistamista. Kirkkojärjestyksen mukaan lapselle voidaan erityisestä syystä kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Päätöksen kummin lisäämisestä tekee huoltajien hakemuksesta lapsen seurakunnan kirkkoherra.

Aloitteen mukaan enimmäismäärän poistaminen palvelee esimerkiksi sellaisia perheitä, joissa lapsi on hätäkastettu, ja kasteen vahvistamisen yhteydessä kummeiksi halutaan enemmän kuin kaksi henkilöä. Muutos palvelisi aloitteen mukaan kaikenlaisia tilanteista, joissa kummeja toivotaan ”syystä tai toisesta enemmän kuin kaksi – kristillisiä kasvattajia kun tuskin koskaan voi olla liikaa”.

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliYstävyys on arkista valoa eikä se katso ikää, tietävät eläkerovasti ja teologian opiskelija
Seuraava artikkeliOikeusoppinut: äänestys ei vähennä Räsäs-päätöksen merkitystä

Ei näytettäviä viestejä