Korkeimman oikeuden maaliskuinen päätös, joka koski kansanedustaja Päivi Räsäsen saamaa tuomiota, on herättänyt keskustelua myös sen takia, että päätös syntyi äänestyksen jälkeen.
Korkein oikeus tuomitsi Räsäsen 20 päiväsakkoon kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. KKO:n ratkaisu poikkesi sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden antamasta ratkaisusta, jotka molemmat olivat aikaisemmin päätyneet vapauttavaan ratkaisuun.
Kolmessa oikeusasteessa asiaa käsitteli yhteensä 11 tuomaria ja lisäksi KKO:n esittelijä. Näistä ainoastaan kolme oli sitä mieltä, että syytteessä luetellut teot ovat rangaistavia.
KKO:N RATKAISUN jälkeen on kyselty, minkälainen legitimiteetti ratkaisulla on, kun sen takana on vähemmistö asiaa käsitelleistä tuomareista. Prosessioikeuden professori Tuomas Hupli Turun yliopistosta ei näe asiassa mitään ihmeellistä.
− Oikeudenkäynnin pitää jossain vaiheessa loppua. Jos juttu etenee korkeimpaan oikeuteen, meillä on käytössä järjestelmä, jossa vasta KKO:n enemmistön kanta päättää lopullisen tuomiolauselman sisällön. Muutoinhan alemmat oikeudet voisivat yksimielisillä ratkaisuillaan tehdä oikeudenkäynnin korkeimmassa oikeudessa tarpeettomaksi. Tämä olisi oikeusasteiden hierarkian vastaista ja avaisi portin täysin epälegitiimille järjestelmälle.
− Oikeudenkäynti ei ole samalla tavalla eksaktia kuin esimerkiksi sydänkirurgia. Kaikkea tulkinnanvaraisuutta ei voida koskaan poistaa.
KKO lähestyi asiaa eri tavalla kuin alemmat oikeusasteet, kun se toi esille lääketieteelliset argumentit, jotka Räsäsen lääkärinä olisi pitänyt tietää ja ymmärtää. Tällä tavalla kolmiportaisen oikeusjärjestelmän pitääkin toimia, Hupli sanoo.
− Päätös on hyvin perusteltu ja fokusoitu. Ylemmän oikeusasteen tehtävänä on nimenomaan etsiä näkökulmia, joita alemmissa asteissa ei ole otettu huomioon.
TILASTOLLISESTI ÄÄNESTYSPÄÄTÖS korkeimmassa oikeudessa ei ole kovin harvinaista. Viime vuonna KKO antoi kaikkiaan 107 ennakkopäätöstä, joista 22 syntyi äänestyksen jälkeen.
Otsikkotasolla tarkasteltuna KKO:n äänestyksellä syntyneistä ennakkoratkaisuista ei löydy mitään yhtenäistä linjaa. Viime vuonna tapaukset ovat koskeneet esimerkiksi niskoittelua poliisia vastaan ja kokoontumisvapautta, tasa-arvolain vastaista syrjintää, törkeää palvelusrikosta puolustusvoimissa, huumausainerikosta, metsästyslain säännösten rikkomista sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta.
Prosessioikeuden professori Tuomas Hupli sanoo, että äänestyspäätösten määrä ja sisältö vaatisi tarkempaa analyysiä.
− Se on osittain sattumanvaraista, mitä asioita KKO:ssa tulee vireille ja mitkä se ottaa käsiteltäväksi. Voi olla, että jonain vuonna tulee enemmän sellaisia, joissa on tarve äänestykselle.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset eivät ole muodollisesti sitovia. Tuomioistuimet voivat poiketa niistä, mutta poikkeaminen on perusteltava. Käytännössä KKO:n päätöksillä on voimakas tuomioistuinkäytäntöä ohjaava vaikutus.
Tuomas Hupli sanoo, että oikeusoppineiden mielipiteet jakautuvat sen suhteen, onko äänestyspäätöksellä syntyneellä ratkaisulla yhtä suuri ohjausvaikutus kuin yksimielisellä ratkaisulla. Hän itse sanoo kallistuvansa siihen suuntaan, että päätökseen liitetyillä äänestyslausumilla voi olla suurikin merkitys ohjausvaikutuksen kannalta.
− Äänestyslausumat, joilla perustellaan eriävää mielipidettä, saattavat myöhemmin osoittautua hyvinkin merkittäviksi vastaavissa tapauksissa. Äänestyspäätökset voivat tällä tavalla olla jopa hyödyllisempiä kuin yksimieliset, koska vaihtoehtoiset tulkinnat tulevat kaikkien luettaviksi.
Hupli sanoo pitävänsä outona keskustelua, jossa kyseenalaistetaan äänestäminen tuomioistuimessa.
− Suomalaiseen oikeusjärjestelmään ei oikein istu ajatus siitä, että kaikkien ratkaisujen pitäisi syntyä yksimielisesti tuomioistuimessa. Osoittaisi pikemminkin totalitarismin elementtejä, jos aina kaikki päättyisivät yksimieliseen ratkaisuun.
− Tuomioistuimet ovat riippumattomia toimijoita ja myös niiden jäsenet ovat riippumattomia. Se että joskus äänestetään, on osoitus siitä, että tuomareiden riippumattomuus on Suomessa hyvällä tasolla.
Lue myös:
Päivi Räsäselle 20 päiväsakkoa — Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota
Ilmoita asiavirheestä